Vaikka Suomi ei ole sotaa käyvä maa, näkyy ja tuntuu Ukrainan sota meillä ja muissa maailman maissa. Suomalaisten on hyvä ymmärtää, ettemme palaa sotaa edeltävään elintasoon ehkä enää lainkaan. Sodan myötä toteutunut raju hintapiikki arjen välttämättömissä menoissa on vienyt etenkin perusturvan varassa sinnittelevät pienituloisimmat ihmiset kestämättömään tilanteeseen.
Kuluttajahintojen nousua, ns. Putinin hintoja nähdään esimerkiksi ruuan ja energian hinnoissa. Pellervon taloustutkimuksen, PTT:n ennusteen mukaan elintarvikkeiden hinnat tulevat nousemaan vuoden 2023 aikana jopa 11 prosenttia. Tällaiseen kuluttajahintojen nousuun ei osattu varautua vuoden 2022 budjetista ja kansaneläkeindeksistä päätettäessä.
Siksi hallituspuolueet päättivät Säätytalolla, että perusturvaan toteutetaan poikkeuksellisesti kesken vuoden indeksikorotus. Korotus huomioi sodan myötä nopeasti ja voimakkaasti nousseet jokapäiväisen elämän kustannukset. Korotus tehdään tämän vuoden aikana, viimeistään 1.8.2022, ja se heijastuu myös eläketulovähennykseen.
Lupaus nopeasta hoitoon pääsystä ja ammattilaisen kohtaamisesta on lupaus pitää huolta jokaisesta suomalaisesta. Kiireettömän hoidon hoitotakuun lyhentäminen 30 päivästä 7 päivään astuu voimaan vuonna 2023. Hallitus pitää kiinni lupauksestaan parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja saatavuutta sekä rakenteellisesti sote-uudistuksen toimeenpanolla että lainsäädännöllisellä tasolla.
Turvallisuutta on, että Suomessa on kaikissa tilanteissa ruokaa ja energiaa omasta takaa. Vaikka maamme omavaraisuus on verrattain hyvä, on myös parantamisen varaa. Varautumisen ministerityöryhmä päätti osoittaa maataloudelle noin 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin. Sen tavoitteena on vastata äkilliseen tuotantokustannusten, kuten lannoitteiden ja polttoaineiden nousuun ja tukea investointeja, jotka pidemmällä aikavälillä edistävät maatalouden kannattavuuden kohentumista ja siirtymää kohti uusiutuvaa energiaa, pois ulkomaisesta fossiilisesta polttoaineesta.
Kehysriihessä sovittiin myös monista menosäästöistä. Työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu, vaikka tulevaisuus näyttää sumuiselta. Kuluneen hallituskauden aikana on nähty, miten hyvät suunnitelmat saavat väistyä pandemian tai sodan vuoksi.
Politiikkaa pitää tehdä ajassa ja asioita pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. Turvallisuudesta, talouden kasvusta ja työllisyydestä sekä ihmisten ja maan eri osien välisestä tasa-arvosta on huolehdittava näissäkin oloissa.
Kalajaska 13.4.2022