Suomi on ihana maa, jota kannatti puolustaa. Näillä sanoilla hiljattain 100 vuotta täyttänyt kahden sodan veteraani, raahelainen Oiva Kalliokulju tiivisti nuoruusvuodet, jotka kuluivat Neuvostoliittoa vastaan käydyissä sodissa. Oivan mielestä Natoon liittyminen on hyvä päätös, sillä nyt ollaan niin sanotusti vahvemman kyljessä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sysäsi liikkeelle tapahtumaketjuja, jonka seurauksena eduskunnassa tehtiin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta tärkeimpiä päätöksiä 80 vuoteen. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Venäjä ajoi omilla toimillaan Suomen tähän tilanteeseen.
Nato-hakemuksemme ratifiointi eteni ripeässä tahdissa. Usean kuukauden ajan kantona kaskessa olivat kuitenkin Unkari ja Turkki. Suomeen kohdistunut kiusa hellitti hiljattain, ja Ruotsi toivoo heltymistä Vilnan huippukokouksessa.
Ei voi muuta kuin paheksua näiden maiden toimintaa. Unkari kietoi koheesiorahansa iltalypsyyn, minkä jälkeen vasta Euroopan Unioni pystyi päättämään tuiki tärkeästä Ukraina-hätäapupaketista. Suomen kansalaisilta ei jäänyt myöskään huomaamatta pääministeri Orbanin vastenmielinen Putin – myötäily. Yhtään kauniimmin ei ole toiminut Turkkikaan.
Vastaavaa hidastelua nähdään Euroopan Unionin sisällä, kun jäsenmaat vääntävät, mistä sotatarvikeapua pitäisi hankkia Ukrainalle. Tosiasia on, etteivät Euroopan omat tuotantokapasiteetit riitä tarvikemateriaalin tuottamiseen. Ranskan ja muiden jahkailijoiden pitää ymmärtää, että Ukrainan sotatoimien suotuisan jatkumisen kannalta on tärkeintä saada toimitettua riittävästi ja mahdollisimman nopeasti ammuksia ja muita sotatarvikkeita sinne.
Mielenkiintoista seurattavaa on myös, miten Ukrainan tie Nato-maiden joukkoon etenee. Puolustusliitto Naton pääsihteeri Stoltenberg on todennut, että Ukrainan paikka on euroatlanttisessa perheessä sekä Natossa. Tästä aiheesta keskustellaan Vilnassa pidettävässä puolustusliiton huippukokouksessa, johon osallistuu myös Ukrainan presidentti Zelenskyi.
Nato-jäsenyys muuttaisi täysin sodankäynnin asetelmaa: enää eivät olisikaan vastakkain yksittäiset maat Venäjä ja Ukraina, vaan Venäjä ja puolustusliitto Naton sateenvarjon alla oleva Ukraina. Hyökkäys Nato-maata kohtaan on hyökkäys Natoon. Asetelma sisältää vakavia aineksia sotatoimien eskaloitumisesta ennennäkemättömälle tasolle, mutta juuri tästä pelotteesta voi myös löytyä kaivattu piste sodan päättymiselle.
Pystymme samaistumaan Ukrainan kansan kohtaloihin samankaltaisuutta sisältävän historiamme kautta. Myös meidän kansamme on kokenut itänaapurin hyökkäyssodan ja kalliin hinnan vapauden lunastamiseksi.
Kaleva 12.7.2023