Sosiaali- ja terveysvaliokunta työstää parhaillaan hallituksen esitystä, jolla halutaan siirtää viime keväänä yksimielisesti päätetyn vammaispalvelulain voimaantuloa. Kyseinen vammaispalvelulaki vahvistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Käytännössä lause tarkoittaa, että vammainen henkilö saa käytännön apua ja tukea esimerkiksi opiskeluun ja työssäkäyntiin.
Lakia valmisteltiin pitkään, eikä lopputulos miellyttänyt ihan kaikkia, ei edes kaikkia vammaisjärjestöjä, mutta silti pidettiin tärkeänä saada laki valmiiksi.
Uuden lain mukaisia palveluja odottaa moni väliinputoaja sekä nykyisen kaltaisten palveluiden joustavoittamista kaipaava henkilö. On ikävää pitää myös hyvinvointialueita epävarmuuden tilassa.
Kuunneltuani useita lain vaikutuspiiriä edustavia tahoja, on todettava, että nyt ollaan heikentämässä elämänlaatua yhteiskuntamme heikoimmin puoltansa pitäviltä eli vammaisilta.
Useampi kuultava ilmaisi hämmästyksensä, miten ylipäätänsä eduskunnan hyväksymää ja presidentin vahvistamaa lakia muutetaan, ennen kuin siitä on edes saatu käyttö- ja soveltamiskokemusta. Esitys onkin tuomittu edustuksellisen demokratian peruslogiikkaa heikentäväksi. Tämän tyyppistä toimintaa on harvoin, eivätkä perustelutkaan tässä tapauksessa ole kestäviä.
Lain voimaantulon lykkäämistä on perusteltu muun muassa sillä, että ikääntyneiden sisällyttäminen lain piiriin lisää räjähdysmäisesti asiakkaiden ja palveluihin oikeutettujen määrää. Kuitenkaan ei ole olemassa tilastoja tai tutkittua tietoa, että lain soveltaminen laajenisi merkittävästi sosiaalihuollon piiriin kuuluviin asiakkaisiin.
Ikääntymisrajaus on nykyisessä vammaispalvelulaissa vain henkilökohtaisen avun osalta. Koska jatkossakin vammaispalvelulaki on erityislaki suhteessa sosiaalihuoltolakiin ja vammaispalvelulain soveltamisen edellytyksenä on vammaisen henkilön tiukan määritelmän täyttäminen sekä palvelukohtaiset myöntämisedellytykset, on epätodennäköistä, että ikääntymisrajauksen poistaminen laista nostaisi kustannuksia niin merkittävästi, että olisi perusteltua lykätä lain voimaantuloa sen sisällön muuttamiseksi.
On myös pakko paheksua, että vammaispalvelulain lykkäämistä perustellaan aika ujostelemattomasti säästösyillä. On ongelmallista, että etukäteen asetetaan budjettirajoitteita perus- ja ihmisoikeutena turvatuille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille välttämättömille palveluille. Ne ovat käyttäjilleen elintärkeitä – eivät luksusta, jota kaikki haluavat.
Kalajokilaakso 20.9.2023