Uudella hallituksella ei ole edessään helppoja hetkiä joutuessaan ratkomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteita. Moni sote-sektorilla vallitseva pulma on pahentunut viime vuosien aikana omista ja maailmalta lähtöisin olevista syistä johtuen.
Väestön ikääntyminen ja siitä johtuva kasvava hoidon ja hoivan tarve ovat olleet nähtävissä jo kauan sitten. Edellinen hallitus toteutti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen 14 vuotta kestäneen, mutta nyt sitä on vaikea jalkauttaa, kun samaan aikaan painitaan historiallisen kovan hoitajapulan kanssa ja hyvinvointialueiden budjetit ovat alimitoitettuja.
Keskustan suhtautuminen palveluiden järjestämistapoihin on varsin käytännöllinen. Me pidämme tärkeänä lähipalveluita. Ne eivät ole pelkästään kivijalkatoimipisteitä vaan myös liikkuvia ja sähköisiä palveluja. Näemme merkityksellisenä, että palveluita saa myös kasvotusten, emmekä halua pakottaa ketään, esimerkiksi ikääntyneitä käyttämään sähköisiä palveluita.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kannatettavia asioita sosiaali- ja terveydenhuollon osalta.
Hyvältä kuulostaa hallitusohjelmaan kirjattu lupaus, jonka mukaan hallitus sitoutuu rahoittamaan täysimääräisesti hyvinvointialueille annettavat mahdolliset uudet tehtävät tai niiden laajennukset tai keventämään tehtäviä vastaavasti. Hallitus lupaa myös tehdä kaikista tehtävämuutoksista perusteelliset vaikutustenarvioinnit ennen päätöksentekoa.
Hallitusohjelmaa lukiessa alkaa kuitenkin valjeta, että hallitus aikoo leikata kauniista puheista huolimatta sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta ja siirtää tällä tavoin ikävien päätösten tekemisen hyvinvointialueille. Rahoituksen leikkaaminen tulee väistämättä vaarantamaan lähipalvelut ja palveluiden yhdenvertaisen saannin.
Lääkäriliitto on jo ehtinyt ottamaan kantaa pitäen hallitusohjelman tavoitteita ja keinoja ristiriitaisena sekä moittii rahoituksen leikkaamista vastuuttomaksi politiikaksi.
Olen huolissani pienempien sairaaloiden tulevaisuudesta. Jos seuraavan neljän vuoden aikana leikataan reilu miljardi euroa hyvinvointialueiden rahoituksesta, tulee se väistämättä näkymään pienempien sote-asemien lakkauttamisena ja pienten sairaaloiden palvelutason supistamisena.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tarvitaan pieniä sairaaloita purkamaan pitkiä päivystyksen jonoja. Ilman Raahen ja Oulaskankaan sairaaloiden päivystyksiä Oulun yliopistollinen sairaala olisi hukassa. Tilanteesta kertoo paljon se, että Oulun päivystystä kutsutaan Raatteen tieksi. Mitä se mahtaa olla, jos kaikki päivystystyö keskitetään sinne?
Kalajaska 28.6.2023