Kissa elää kiitoksella, sanovat hoitajat ja ovat asettaneet kovat piippuun. Enää ei ylistämällä alisteta vaan on löydyttävä konkretiaa kauniille puheille.
Jokainen, joka on seurannut hoitoalalla vallitsevaa tilannetta viimeisen kymmenen vuoden aikana, voi ymmärtää, miksi sisaret hennot valkoiset ovat nousseet barrikadeille. Hoitajat kokevat, ettei heitä arvosteta työntekijöinä eikä palkkaa maksettaessa. Koronakuukaudet ovat olleet viimeinen pisara ylitse vuotavassa maljassa.
Vaikka hoitajien vaatimukset pelkistyvät reiluun kuoppakorotukseen, vikaa on myös rakenteissa ja johtamisessa. Työsopimusten ketjuttaminen luo epävarmuutta, ahkeruudesta ei palkita ja korkeakoulutuksen saanut hoitaja ei saa tehdä sitä, minkä osaa parhaiten eli hoitamista. Toden totta. Pukemista, sairaalavälineiden pesemistä ja papereiden arkistoimista pystyvät tekemään ihan toiset henkilöt kuin hoitajat.
Nuoret hoitajat äänestävät nyt jaloillaan ja vaihtavat muihin hommiin. Hoitotyössä sinnittelevät varttuneemmat hoitajat, ja muutaman vuoden päässä odottaakin melkoinen jysäys heidän jäädessä joukolla eläkkeelle. Tällä hetkellä maassamme on pula 8000 sairaanhoitajasta. Vuoteen 2035 mennessä tarvitaan 200 000 uutta sote-alan työntekijää THL:n laskelmien mukaan.
On hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriössä on paneuduttu hoitajapulaan. Tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kattamiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Alueelliset erot otetaan myös huomioon.
Eduskunta pystyy vastaamaan hoitajapulaan lisäämällä sote-ammattilaisten koulutuspaikkoja tai helpottamalla vierasperäisten osaajien maahantuloa. Eduskunnassa voidaan myös vaikuttaa lainsäädännöllä hoitajien työympäristöön, työturvallisuuteen ja työterveyshuoltoon. Eduskunta ei kuitenkaan päätä hoitajien palkoista.
Edelleen ajatellaan kummallisesti joistakin ammattikunnista, että heidän tekemä työ on kutsumustyötä ja siitä maksettava palkka on ikään kuin sivuseikka. Joka palkalla pitäisi pystyä elämään, mutta on totta, että huonoa palkkaa sietää paremmin, kun muut työhön liittyvät asiat ovat kunnossa. Työmarkkina-asiantuntijat arvelevat hoitajatilanteen kriisiytyneen pisteeseen, josta ei selvitä ulos ilman lepyttäviä korotuksia, vaikka muita korjaavia toimia tehtäisiinkin.
Meidän kannattaa olla kiinnostuneita, miten ja missä ajassa hoitajapula selätetään. Suomi vanhenee vauhdilla ja hoidon tarve vaan kasvaa. On aiheellista kysyä, kuka meitä hoitaa ja ketä meistä hoidetaan tulevaisuudessa.
Raahen Seutu 8.11.2021