Mattila: Yliopisto- ja ammattikorkeakoululain muuttaminen on askel eteenpäin
Raahelainen kansanedustaja Hanna-Leena Mattila kannattaa hallituksen esitystä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi. Esitys on osa tällä vaalikaudella käyntiin laitettua korkeakoulujen visiotyön toimeenpanoa.
Suomen asema koulutuksen johtomaana on laskenut. Suomi on jäänyt maailman kärjestä jälkeen vertailtaessa OECD:n maiden keskiarvoon, jossa vuoden 2016 vertailussa 44 prosenttia 25-34 -vuotiaiden ikäluokasta oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Suomessa korkeakoulutettujen määrä mittausikäluokassa oli 41. Koreassa vastaava luku oli 70 ja Japanissa 60. Korkeakoulutettavan väestön määrää on maassamme kasvatettava, ja Suomen korkeakouluvisiossa vuoden 2030 tavoitteeksi on asetettu 50.
-Tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat yhä monipuolisempia tietoja ja taitoja vastatakseen työelämän haasteisiin. Globaaleilla työmarkkinoilla matalan koulutustason väestöllä on entistä vähäisemmät mahdollisuudet työllistyä. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla saadaan nostettua koulutetun väestön määrää ja lisättyä väyliä uudelleen kouluttautumiseen.
Hallituksen esityksessä keskeisimpiä keinoja koulutustason lisäämiseen ovat valmistumisen nopeuttaminen, tutkinnon osien tarjoaminen täydennyskoulutuksena, koulutukseen hakeutumisen helpottaminen ja tilauskoulutuksen ehtojen väljentäminen.
Tilauskoulutuksen määrä on kasvanut viime vuosina. Tilauskoulutuksen laajentaminen myös EU- ja ETA -maiden kansalaisille lisäisi kansalaisten yhdenvertaisuutta. Tällä ei olisi myöskään valtion menoja lisäävää vaikutusta, koska edelleen koulutuksen tilaaja olisi myös maksaja.
-Tutkinnon osien eli moduulien tarjoaminen tutkinnon osina voisi olla maksutonta tutkintoaan täydentävälle, mutta se vaatisi päätöstä julkisen rahoituksen lisäämisestä korkeakouluille. Kasvava opiskelijamäärä edellyttää myös lisärahoitusta opintososiaalisille eduille.
Jotta eri korkeakouluissa suoritettavat tutkinnot olisivat jatkossakin keskenään vertailukelpoisia sisällöltään ja laajuudeltaan, ei säätelyä haluta kokonaan poistaa. Tämä on tärkeää tutkinnon suorittavien yhdenvertaisuuden kannalta työhönotossa ja jatko-opintoihin hakeutumisessa.
Myös opiskelijoiden siirtymistä yliopiston sisällä helpotetaan, joka vähentää tarvetta hakea uutta opiskeluoikeutta korkeakoulujen yhteishaussa alaa vaihdettaessa.