Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään todella vakavasta aiheesta, nimittäin vanhustenhoidon nykytilasta ja hoitajien riittävyydestä. Vaikka välikysymyksen tekijät ovat nostaneet kyseiset tärkeät aiheet keskusteluun, on syyttävä asenne parasta jättää syrjään. Olemme yhteisen tärkeän asian äärellä. Haluamme kaikki parasta mahdollista hoivaa sekä arvokasta ja turvallista vanhenemista ikäihmisille, heille, jotka ovat olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaamme.
Hoitajapula ja siitä johtuva kriisi vanhustenhoidossa ei ole syntynyt yhtäkkiä vaan paljon pitemmällä ajanjaksolla, jo silloin — ja sitä ennen — kuin välikysymyksen esittäjät ovat itse olleet vuorollaan hallituksessa vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon asioista. On selvää, ettei pidemmällä ajanjaksolla syntynyttä ongelmaa ratkaista hetkessä, kun tähän tilanteeseenkaan ei ole tultu hetkessä.
Hoitajapula on koskettanut useita tuhansia perheitä, kuten myös minun perhettäni. Yli 90-vuotias appiukkoni joutui yli 70 kilometrin päähän toiseen kaupunkiin vanhustenhoitoyksikköön hoidettavaksi, koska kotikaupungista ei löytynyt hoitopaikkaa. Hoitopaikkaa ei ollut, koska ei ollut tarpeeksi hoitajia. Yksiköitä on kiinni, ja ne odottavat aikaa, jolloin hoitajia on riittävästi niiden avaamiseen. Vaari sai lopulta hoitopaikan omasta kotikaupungistaan, mikä oli ennen kaikkea lähisukulaisten kannalta hyvä asia. Vaari itse on jo sellaisessa mielenmaisemassa, ettei tiedä, millä paikkakunnalla hoitokoti sijaitsee. Läheisille sijainnilla on suuri merkitys. Sillä on merkitystä puolisolle ja jälkikasvulle, onko vaari 7 vai 70 kilometrin päässä.
Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon vastuuhenkilöiltä on kuulunut jo jonkin aikaa, ettei täyttä hoitajamitoitusta voida saavuttaa tässä tilanteessa, jossa hoitohenkilöstöä ei yksinkertaisesti ole saatavilla riittävästi. On sanottu suoraan, että hoitajamitoitus oli susi syntyessään, mutta nyt sitä tavoiteltaessa tulee jo karhu vastaan.
Säädimme hoitajamitoituksen 0,7 tehostettuun palveluasumiseen reilu kaksi vuotta sitten laajalla kannatuksella täällä eduskunnassa. Lain säätämistä vauhdittivat räikeät laiminlyönnit, jotka olivat tulleet ilmi vanhustenhoitoyksiköistä eri puolilta Suomea. Liian vähäisellä henkilöstömäärällä oli teetätetty töitä, minkä seurauksena olivat laiminlyödyt vanhukset ja nääntyneet hoitajat, joilta oli riistetty ammattiylpeys. Asiantuntijakuulemisissa kyllä tiedostettiin hoitajamitoituksen hankala toteutettavuus juuri sen vuoksi, että hoitajista oli ollut pulaa jo monen vuoden ajan. Arvelimme kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että hoitajamitoitus voisi olla vahva väline parantaa hoitoalan vetovoimaisuutta. Mitoitus suojaisi henkilöstöä liikakuormitukselta ja parantaisi hoidon laatua.
Arvoisa puhemies! Välikysymyskeskustelu osuu hetkeen, jossa hoitoalojen työtaistelut ovat kuumimmillaan. Meidän kannattaa olla kiinnostuneita siitä, mitä hoitajille kuuluu. Nuoret hoitajat äänestävät nyt jaloillaan. He hakeutuvat pois alalta, jolla heitä on yhä vähemmän ja jolla he kokevat, ettei heitä arvosteta. Terveydenhoitoala ei kaadu yksistään alanvaihtajiin, vaan vuoteen 2030 mennessä puolet tämän hetken sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisista siirtyy eläkkeelle. Samaan aikaan merkittävä osa muistakin suomalaisista jää pois työelämästä ja siirtyy kuluttamaan terveyspalveluita kasvavalla tahdilla. Joku onkin lohkaissut, että väestöpyramidi kaatuu hoitoalan päälle. Jo nyt puuttuu 8 000 hoitajaa. Vuoteen 2035 mennessä tarvitaan THL:n laskelmien mukaan 200 000 uutta sote-alan osaajaa.
Hoitajat eivät kaunistele vaatimuksiaan vaan vaativat lisää palkkaa. Pakoa hoitoalalta ei kuitenkaan tilkitä yksistään palkankorotuksilla. On kiinnitettävä huomiota myös työoloihin ja rakenteisiin. Eduskunta vastaa parhaansa mukaan hoitajapulaan lisäämällä sote-ammattilaisten koulutuspaikkoja tai helpottamalla vierasperäisten osaajien maahantuloa. Eduskunnassa voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä myös hoitajien työympäristöön, työturvallisuuteen ja työterveyshuoltoon.
Sote-alaan kuuluu paljon myös sellaista työtä, jota pystyy tekemään muukin kuin sote-tutkinnon suorittanut henkilö. Siksi on väljennettävä tulkintaa, ketkä voivat tehdä avustavia tehtäviä, jotta hoitajat voivat keskittyä koulutustaan vastaavaan hoitotyöhön. Myös hoitajamitoituksen täyttä toimeenpanoa on pakko tarkastella.
Arvoisa puhemies! Nyt on äärimmäisen tärkeää saada työrauha hoitoalalle. Toivotaan, että arvostus osoitetaan työmarkkinapöydässä. Hoidon tarve kasvaa, ja hoitajia totisesti tarvitaan niin vanhustenhoidossa kuin muualla.
28.9.2022