Kiitos kutsusta tulla tilaisuuteenne! Olen Liisa Lumijärvi, kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan maakunta-avustaja ja tuon kansanedustajan tervehdyksen tilaisuuteen, koska edustaja Mattila on itse estynyt eduskuntatyön vuoksi.
Arvoisat kuulijat!
Kuten tiedämme, Raahe on tuulivoimarakentamisen pioneeripitäjiä maassamme. Näin voidaan sanoa hyvällä syyllä, sillä kaupungissamme aloitettiin tuulivoimakaavoittaminen kohta kymmenen vuotta sitten ensimmäisten kuntien joukossa Suomessa.
Tuulivoima myytiin sen aikaisille päättäjille, joihin itsekin lukeuduin, vihreänä ja ympäristöystävällisenä energiamuotona, joka kaupungille maksettavien hyvien kiinteistöverotulojen ansiosta kohentaa kaupunkimme taloustilannetta.
Huolto vaatii ammattityövoimaa, joten työllisyysvaikutuksia käytettiin myös puoltavina argumentteina. Haaveilipa sen aikainen kaupunginjohtajamme, että kaupunkiimme voisi saada jonkin sortin tuulivoimatehdastuotantoakin, jos mittakaava muuttuu tarpeeksi suureksi.
Kun vertailukohtana olivat sellaiset maat kuin Saksa ja Tanska, jossa tiedettiin olleen tuulivoimaloita lähellä asutusta jo pitemmän aikaa, oli vastuullisten päättäjien aika helppo myöntyä tarjoukseen, joka näytti kaikin puolin hyvältä. Eurooppalaiset naapurimme näyttivät viihtyvän tuulivoimaloiden kyljessä, ja kyllähän voimaloita oli jokaisen omin silmin havaittavissa, kun Euroopassa matkaili.
Arvoisat kuulijat!
Täällä Raahessa on kuljettu tuulivoimarakentamisessa läpi vaiheet innostumisesta pettymiseen ja lopulta jonkin sortin linnarauhaan pääsemiseen. Kun Kopsa I :n seitsemästä ensimmäisestä tuulivoimalasta alkoi kertyä kielteistä palautetta asukkailta, oli päättäjien pakko huomioida seikat seuraavissa tuulivoimakaavoissa.
Asukkaiden tyytymättömyys koski tuulivoimaloista lähtevää ääntä, kirkasta välkkyvää valoa ja television heikkoa näkyvyyttä. Metsästäjät kokivat metsästysmaiden kärsineen, kiinteistöjen omistajat kiinteistöjensä arvon heikentyneen ja varsin moni maisema-arvojen muuttuneen huonompaan suuntaan.
Tuulivoimarakentaminen jakoi paikallisella tasolla päättäjien mielipiteitä, joissa tuulivoimaan myönteisemmin suhtautuivat ne päättäjät jotka itse asuivat keskustan tuntumassa ja kielteisemmin ne päättäjät jotka itsekin asuivat haja-asutusalueella.
Linnarauha tuulivoimarakentamisessa haja-asutusalueen ihmisten, tuulivoimatoimijoiden ja kaupungin välillä saavutettiin lokakuussa 2014, kun Raahen kaupungin valtuusto päätti yksimielisesti kahden kilometrin suojavyöhykkeestä pysyvän asumuksen ja tuulivoimalan välillä.
Tällä rajanvedolla oli suora vaikutus kaavoitukseen. Osa kaavailluista puistoista pyyhkiytyi kokonaan pois tai kutistui kannattamattoman pieneksi. Tämän päätöksen jälkeen yhteiselo on kuitenkin sujunut, eikä kaavoituksessa ole ollut samanlaista tuskallista vääntämistä kuten ennen kompromissia oli. Tänä päivänä Raahessa on valmiina kaavat 100 tuulivoimalalle, ja niistä on rakentunut 60 voimalaa.
Hyvät kuulijat!
Elämme aikaa, jossa emme tiedä tarkalleen vielä tuulivoimaloiden vaikutuksista ihmiskehoon ja ympäristöön. Vaikka olemme sitoutuneet kansainvälisissä sopimuksissa merkittävään tuulivoimakapasiteetin lisäämiseen vuoteen 2030 mennessä, ei lisääminen saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä.
Varsin monet ajan tasalla olevat maaseudulla asuvat ihmiset täällä Perämeren alueella pelkäävät maaseudun muuttuvan tuulivoimatuotantoalueeksi erinomaisten tuuliolosuhteiden vuoksi. Kun viime vuonna katettiin 6,7 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta tuulivoimalla, on tavoitteeksi asetettu 20-25 prosenttia vuonna 2030.
Tämä tarkoittaa merkittävää lisärakentamista. Onkin melkoinen haaste rakentaa voimaloita paljon otolliselle alueelle niin, ettei se häiritse kohtuuttomasti alueen asukkaita tai häiritse ympäröivää luontoa, sillä Pohjanmaa ja Perämeren alue eivät suinkaan ole aavaa ja asumatonta erämaata. Ihmisten kannalta erämaa olisi paras tuulivoiman tuotantoalue.
Hyvät kuulijat!
Viisas ottaa virheestä opikseen. Tuulivoimarakentajat ovat uskoakseni myös oppineet kymmenen vuoden aikana sen, että suunnittelualueen ihmiset kannattaa huomioida kunnioittavasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun tuulivoimahankkeita laitetaan jalalle, kannattaa alueen asukkaat osallistaa ja kuunnella herkällä korvalla heidän tuntojaan.
Kukaan ei halua talojensa arvon laskevan. Meidän korkeuksilla tuulivoimalanäkymät tai korvin kuultava humina eivät tuo lisäarvoa vaan kiistatonta arvon alenemaa. Tässä vaiheessa haluan kiittää Puhuri oy:n edustajia, että asensitte Kopsa ykköseen ja kakkoseen pysyvää punaista valoa näyttävät lentoestevalot. Ne istuvat maalaismaisemaan paremmin kuin kirkkaat välkkyvät.
Myös taloudelliset kompensaatiot saisivat olla parempia, sillä niilläkin on todettu olevan vaikutusta voimaloiden hyväksyttävyyteen. Jos suunnittelualueen läheisyydessä on pysyvää asutusta, kannattaa tarjota kiinteistöstä käypä ostohinta, jolloin vältytään mahdollisilta väännöiltä prosessin myöhemmissä vaiheissa.
Television näkymättämyydestä kannattaa ottaa vastuu ja hoitaa asia kuntoon. Raahen osalta tämä osa historiaa ei ole vielä päässyt kunnialliseen loppuun, vaan kaupunki, Digita ja tuulivoimatoimija pallottelevat edelleenkin, kenelle vastuu television huonosta näkyvyydestä Kopsassa kuuluu.
Kuten, arvoisat kuulijat, huomaatte, kritiikkini kohdistuu enemmänkin vallinneeseen asenteeseen kuin itse tuulivoimaan. Tämän vuoksi uskonkin, että kompasteluista opiksi ottaneena tuulivoimalla on Suomessa hyvä tulevaisuus.
On yhteinen tahtotilamme tavoitella mahdollisimman päästötöntä yhteiskuntaa.