Peukkuja Pienten lasten koululle

Minäkin kuulun niihin lapsiin, joita ekaluokalla kiinnosti enemmän raisut leikit poikaviikareiden kanssa puissa kiipeillen ja majoja tehden kuin lukemaan ja kirjoittamaan opettelu. En myöskään jaksanut innostua matematiikassa tuohon aikaan villityksenä olleesta joukko-opista kaiken maailman alkioineen. Muistan oikein hyvin, kun luokanopettaja – äitini yritti tankata lukemisen alkeita kanssani ilta-aikaan, ja vuotta nuorempi siskoni huuteli valmiita sanoja selkämme takana.

Jotakin loksahti paikoilleen ehkä itsekseen, sillä muistan tajunneeni osaavani lukea ensimmäisen ja toisen luokan välisenä kesänä. Yläasteelle mennessä minusta olikin jo tullut kirjojen ahmija, jolle oli tullut tutuiksi niin maailman ja kotimaisen kirjallisuuden klassikot kuin keveämpikin lukemisto. Tiedonjanoisena selailin omaksi ilokseni perheeseen hankittua Media-tietosanakirjasarjaa. Kyllä siinä oli kavereilla ihmettelemistä.

Olen siis innoissani, kun keskusta haluaa toteuttaa Suomessa Pienten lasten koulu -järjestelmän, jossa ovat edustettuina luokat 0-2. Ajatuksena on juuri oppijoiden eriasteisen kypsyyden huomioiminen. Eteenpäin siirryttäisiin joustavasti, vahvalla tuella ja vaiheittain, kun perustaidot on saatu hallintaan. Esikoulu ja kaksi ensimmäistä luokkaa joustaisivat ajallisesti nykyistä enemmän, ja olisi mahdollista suorittaa kokonaisuus myös kolmea vuotta lyhyemmässä ajassa. Tämä tasaisi myös alku‐ ja loppuvuonna syntyneiden oppimiseroja.

Keskustan koulumallissa seuraava perustaitojen tarkistuspiste olisi seitsemännellä luokalla. Taitoja ehdittäisiin näin parantaa peruskoulun päättämiseen mennessä, ja jatko – opinnotkin sujuisivat ilman pelkoa koulupudokkuudesta. Vaikka peruskoulumme on eräs menestystuotteemme maailman mittakaavassa, liian moni nuori jää ilman peruskoulutodistusta tai pääsee koulusta puutteellisin perustaidoin. Olen vastaanottanut yläkouluun lapsia, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen taidot ihan hukassa.

Meillä ei ole varaa menettää ainuttakaan nuorta syrjäytymiseen, jonka juuret juontavat usein kompasteluun koulupolulla. Perustaitojen kunnollinen oppiminen vahvistaa myös minäkuvaa, jolla on vaikutusta sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin taitoihin. Pienten lasten koulu ei pelkästään vahvista koulutusjärjestelmämme vaan pohjaa koko yhteiskuntaa.