Minusta ja kasvavasta perheestämme tuli oululaisia syksyllä 1993, kun mieheni sai töitä Nokia Mobile Phonesta monen muun vastavalmistuneen atk-insinöörin tavoin. Pääsimme todistamaan teknologiaihmettä, joka alkoi näkyä paitsi Oulussa mutta myös naapurikunnissa lisääntyvänä vaurautena ja hyvinvointina.
Nokian matkapuhelimien ja Oulun kaupungin historiaan on sittemmin kirjoitettu monia uusia lukuja, mutta perusasetelma on pysynyt samana suhdannevaihteluista huolimatta: Oulu on maakuntamme keskus ja dynamo. Sinne tullaan edelleen opiskelu – ja työpaikkojen perässä pitempiaikaisesti tai muutamaksi vuodeksi kuten meidän perheemme tapauksessa. Oulu on valtakunnallisesti arvostettu kulttuuri- ja urheilukaupunki, jonka monipuolisesta tarjonnasta tullaan nauttimaan kaukaakin.
Elinvoimatekijöitä pitää vahvistaa ja kehittää jatkuvasti. Tervaporvareiden Oulu on osa kaupungin uljasta historiaa kuten Nokian valtakausikin, mutta tämän päivän Oulu on vahvasti eri palvelualojen kaupunki. Julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden sekä muiden markkinapalveluiden kuin kaupan ja kuljetuksen osuudet henkilöstömäärästä ovat Oulun seudulla suuremmat kuin koko maassa.
Pohjois-Suomen ja Oulun elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta kasvavan tavara- ja henkilöliikenteen tarpeet tyydyttävä kaksoisraiteinen Suomi-rata on välttämätön. 2020 – luvulla olisi tärkeää saada Raahen ja Oulun satamat sekä Oulun lentokenttä TEN – T-ydinverkkoon. Oulu-Helsinki -merikaapeli tulisi toteuttaa pian, sillä se vahvistaa paitsi kansallista tietoliikenneverkkoa ja lisää huoltovarmuutta, mutta loisi Oululle mahdollisuuden päästä pohjoismaiseksi datakeskukseksi.
Valtiovallan toimien pitäisi olla lähtökohtaisesti yhteismitalliset. Olisi enemmän kuin suotavaa, että valtio sitoutuisi tukemaan vaadittavalla 20 miljoonan euron osuudella Oulun hanketta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026, kun sen taiteen ja kulttuurin tukirahat painottuvat muuten vahvasti Etelä-Suomeen.
Oikeudenmukaisuus ei myöskään toteudu esimerkiksi Oulun yliopiston valtion perusrahoituksessa. Yliopistot tarvitsevat pitkäjänteistä rahoitusta, jotta tutkimus – ja tuotekehitystoiminta voisi olla tuloksellista. Osaavan työvoiman puute rajoittaa jo nyt Suomen kasvua. Yksistään Oulun alueen yrityksillä on tarve palkata seuraavan parin vuoden aikana noin 3000 ICT – osaajaa.
On koko maakunnan etu, että sen pääkaupunki voi hyvin. Raahelaisena kansanedustajana tämä näkemys kirkkaana mielessä on helppo edistää Oulun kaupungin, Oulun yliopiston ja Pohjois – Pohjanmaan Liiton kärkitavoitteita.