Nuori, uskalla sanoa, jos pelottaa kyydissä

Kesä on tunnetusti aikaa, jolloin polttoaine on halpaa ja asfaltti kuumaa. Kuljettajan vähäiset ajokilometrit ja kehno auto ovat tilastollisesti hengenvaarallinen yhdistelmä, ja erityisen tappava kun siihen yhdistyy alkoholin käyttäminen. Maailmanlaajuisesti 10 – 19 -vuotiaiden nuorten yleisin kuolinsyy on tieliikenteessä sattuneet turmat. Nuoret miehet hallitsevat ylivoimaisesti tätä tilastoa. Vakuutusyhtiöt ovat huomioineet tämän perimissä vakuutusmaksuissa.

Nuoria on moneen lähtöön, eikä ole yhtä ainutta oikeaa lähestymistapaa, jolla saisi tärkeän viestin perille. Perusmalli niin liikennekäyttäytymiseen kuin muuhunkin käyttäytymiseen opitaan kotona, mutta suurin vaikutus on kuitenkin kaveripiirillä. Sillä on merkitystä, kenen seurassa sattuu tien päällä olemaan.

Miten päästäisiin tilanteeseen, jossa nuori kuljettaja saisi keskittyä ajamiseen ja kyydissä olijat nauttisivat turvallisesta ajosta? Miten saataisiin vähenemään nuorten – ja toki muidenkin tiellä liikkujien –liikennekuolemia?

Tehokas vaikuttamistapa nuoriin on tunteisiin vetoaminen ja toisen asemaan asettuminen. Liikenneturva on onnistunut työstämään hyvää materiaalia parantaakseen nuorten liikennekäyttäytymistä. Toiselle asteelle tarkoitettu oppimateriaali sisältää esimerkiksi harjoituksen ennakoidusta katumuksesta. Pienessä ryhmässä eläydytään tilanteeseen, jossa auton kuljettajaa häiritään mielekkäämmän musiikin valitsemisella kesken ajon. Seurauksena on peräänajo ja yhden kyydissä olijan joutuminen sairaalaan. Miten selitetään tapahtunut poliisille, loukkaantuneen kyytiläisen vanhemmille tai omille vanhemmille?

Pidin hyvänä myös Punainen liitu -esitystä. Siinä vuorottelevat videotarina todellisesta liikenneonnettomuudesta ja esimerkiksi pelastuslaitoksen edustajan, poliisin, onnettomuuteen joutuneen nuoren tai hänen omaisensa omakohtaiset kokemukset. Esityksen jälkeen opettaja käsittelee oppilaiden kanssa tuntemuksia, joita nähty herätti. Kokemus on osoittanut liikenneturvallisuusesitysten tehon kasvavan, kun tuntemuksia käsitellään pienissä ryhmissä oman itsensä näkökulmasta.

Mieleeni jäivät sanat, jotka trailerin nuori, pyörätuolissa istuva mies lausui: ”Kannattaa ajatella etukäteen, sillä myöhemmin on ihan liikaa aikaa ajatella.” Tunsiko hän henkiin jääneen syyllisyyttä kun muut olivat menehtyneet vai katuiko riskiä, jonka johdosta menetti liikuntakykynsä? Katsoja saa tykönään pohtia, mitä halvaantunut sanoillaan tarkoitti.

Toivotaan, että tänä kesänä nuoret kartuttavat vain onnellisia autoilumuistoja. Toivotaan, että tänä kesänä ei tarvitse viedä suruviestiä yhdenkään autoilevan nuoren kotiin.

Toivotan turvallista kesää liikenteessä!

Julkaistu viikolla 27 Rantalakeudessa, Siikajokilaaksossa, Iijokiseudussa, Pyhäjokiseudussa ja Koillissanomissa