Kissa elää kiitoksella, sanovat hoitajat ja ovat asettaneet kovat piippuun. Ohi on aika, jossa ylistämällä alistetaan. Nyt vaaditaan konkretiaa kauniille puheille.
Hoitoala on kriisissä. Tämä ei ole yllätys niille, jotka ovat seuranneet tilanteen kehittymistä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Ymmärrystä löytyy hyvinkin, miksi sisaret hennot valkoiset ovat nousseet barrikadeille. Hoitajat kokevat, ettei heitä arvosteta työntekijöinä eikä palkkaa maksettaessa. Koronavuodet ovat olleet viimeinen pisara ylitse vuotavassa maljassa.
Vaikka hoitajien vaatimukset kärjistyvät reiluun kuoppakorotukseen, vikaa on myös hoitoyhteisöjen rakenteissa ja johtamisessa. Työsopimusten ketjuttaminen luo epävarmuutta, ahkeruudesta ei palkita ja korkeakoulutuksen saanut hoitaja ei saa tehdä sitä, minkä parhaiten osaa eli hoitamista. Pukemista, sairaalavälineiden pesemistä ja papereiden arkistoimista pystyvät tekemään muutkin kuin sote-tutkinnon suorittaneet henkilöt.
Nuoret hoitajat äänestävät nyt jaloillaan ja vaihtavat muihin hommiin. Hoitotyössä sinnittelevät varttuneemmat hoitajat, ja muutaman vuoden päässä odottaakin melkoinen jysäys heidän jäädessä joukolla eläkkeelle. Tällä hetkellä maassamme on pula 8000 sairaanhoitajasta. Vuoteen 2035 mennessä tarvitaan 200 000 uutta sote-alan työntekijää THL:n laskelmien mukaan.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on pureuduttu hoitajapulaan. Työn alla on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kattamiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä – myös alueelliset erot huomioiden.
Eduskunta pystyy vastaamaan hoitajapulaan lisäämällä sote-ammattilaisten koulutuspaikkoja tai helpottamalla ulkomaisten osaajien maahantuloa. Eduskunnassa voidaan myös vaikuttaa lainsäädännöllä hoitajien työympäristöön, työturvallisuuteen ja työterveyshuoltoon. Eduskunta ei kuitenkaan päätä hoitajien palkoista.
Edelleen ajatellaan kummallisesti joistakin ammattikunnista, että heidän tekemä työ on kutsumustyötä ja siitä maksettava palkka on ikään kuin sivuseikka. Joka palkalla pitäisi pystyä elämään, mutta on totta, että huonoakin palkkaa sietää, kun muut työhön liittyvät asiat ovat kunnossa. Työmarkkina-asiantuntijat arvelevat hoitajatilanteen kriisiytyneen pisteeseen, josta ei selvitä ulos ilman reippaita korotuksia, vaikka muita korjaavia toimia tehtäisiinkin.
Tämän hallituksen aikana on tehty hyvää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Olisi todella sääli, jos hoitajamitoitus, hoitotakuu ja monet muut hyvät toimet jäisivät puolitiehen, koska niiden toteuttamiseen ei ole riittävästi hoidon ammattilaisia.
Julkaistu Kalevassa 24.8.2022