Rinteen hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on saada työllisyysaste 75 prosenttiin. Tavoite on kova, sillä jäljellä olevat työllistettävät vaativat yhä räätälöidympiä toimia. Luovuttaminen ei tule kysymykseen, sillä hallitusohjelma perustuu kasvavaan työllisyyteen.
Olin hiljattain valiokuntamatkalla Ruotsissa, joka on ollut monissa työelämän ja tasa-arvon asioissa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä maailmanlaajuisesti.
Ruotsin työllisyysaste on noin 83 prosenttia. Naiset ovat mukana työelämässä paremmin kuin Suomessa mutta tehden pääasiassa osa-aikaista työpäivää. Ruotsalaiset asiantuntijat kertoivat haluavansa yhdistää Suomen ja Ruotsin mallien parhaat puolet niin, että henkilöllä olisi aiempaa laajempi valinnanvapaus tehdä koko – tai osapäiväistä työtä omaan elämäntilanteeseen sopien.
Myös maahanmuuttajataustaiset on integroitu paremmin työelämään Ruotsissa kuin Suomessa. Ruotsissa on pitkä perinne vierastyöläisten kuten suomalaisten kotouttamisesta, joten siellä halutaan panostaa kielen oppimiseen ja väylien löytämiseen työelämään.
Omakohtaisen todistuksen tästä antoi IF Metallin sopimussihteeri Veli-Pekka Säikkälä, joka paljastui pikkuserkukseni. Hänen perheensä oli muuttanut Lumijoelta Ruotsiin vuonna 1969 Veli-Pekan ollessa kaksivuotias. Vanhemmat olivat aloittaneet Saabin tehtaalla tehtävissä, joissa pärjäsi suomen kielellä. Kielitaidon kehittymisen myötä he saattoivat siirtyä muihin, paremmin palkattuihin tehtäviin.
Ruotsissa on tiedostettu, että erityisesti muun taustaisten integroiminen yhteiskuntaan on myös turvallisuuskysymys. Radikalisoituminen saa maaperää lähiöissä, joihin keskittyy työtön ja kielitaidoton väestö, ja siksi ehkäisevät täsmätoimet ovat tarpeen.
Ruotsalaiset maksavat ilomielin veroja, jotta saavat elää yhteiskunnan hyvien palvelujen turvaamaa elämää. Vaikka Ruotsissakin väkiluku kasvaa paljolti maahanmuuton ansiosta, saavat kantaruotsalaiset naiset edelleen siellä lapsia. Kolmilapsinen perhe omakotitaloineen ja Volvoineen on ihanne.
Vanhempainvapaajärjestelmä toimii Ruotsissa, sillä nuoria naisia ei kohdella rekrytointiriskinä. Isät käyttävät siellä merkittävästi enemmän perhevapaita, koska työnantajat kannustavat heitä siihen.
Suomen eduskunnalla on työstettävänään perhevapaauudistus. Ruotsin malli rohkaisee ottamaan esimerkkiä, sillä siellä on saatu toimimaan yhtälö sukupuolten sekä kodin ja työelämän välillä. Jos perheen tulotaso laskeekin hetkellisesti isän käyttämän vapaan vuoksi, on lapseen sijoitettu erityinen aika mittaamattoman arvokas. Ainakin moni svenssoni on tätä mieltä.