Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden viimeinen budjetti keskittyy perusasioihin. Se, mitä tapahtuu Ukrainassa juuri nyt, vaikuttaa myös meihin suomalaisiin ja muihin eurooppalaisiin. Kun tuskailemme suuria sähkölaskuja ja ihmettelemme elintarvikkeiden kohonneita hintoja, syyllinen löytyy itänaapurista.
Kiitos edellisten hallitusten kaukonäköisyyden, Suomi on säilyttänyt vuosikymmenien aikana korkean omavaraisuuden niin energia- kuin ruokaturvassa. Eurooppalaisten kumppaniemme kaunis ajatus sitoa Venäjä tiiviiseen Eurooppa-yhteyteen on osoittautunut karmeaksi virheeksi. Nyt kun venäläisellä kaasulla lämmenneet eurooppalaiset kodit ovat alkaneet kylmetä, alkavat näiden maiden kansalaiset kuumeta raivosta ja osoittaa tyytymättömyyttä maansa päättäjiä kohtaan.
Jo jonkin aikaa on ollut ilmassa merkkejä Euroopan valtioiden solidaarisuuden heikkenemisestä pakoterintamassa Venäjää vastaan. On esitetty Ukrainalle kehotuksia astua neuvottelupöytään, jossa ei ole tarjolla mitään tyydyttävää maalle, joka ei ole aloittanut sotaa ja joka joutui Venäjän brutaalin ja maan suvereenisuudesta piittaamattoman hyökkäyksen kohteeksi. Euroopan unionin jäsenmaista erityisesti Unkari on poikennut paheksuttavalla tavalla yhtenäisestä rintamasta. Oli tuskastuttavaa seurattavaa, miten Unkari kietoi oman koheesiorahansa Ukraina-hätäapupakettiin. Juuri tähän Venäjän johtaja pyrkiikin, siihen, että Euroopan maiden yhteisrintama horjuisi, kun energiakriisi kylmentää koteja ja nostaa elintarvikkeiden hintoja. Niin dramaattiselta kuin se kuulostaakin, elämme nyt sotatalouden aikaa.
Vaikeina hetkinä meidän on tosiaan hyvä muistaa, että ukrainalaisilla on paljon vaikeampaa. Vain vuosi sitten hekin elivät rauhassa omaa elämäänsä, kävivät töissä ja koulussa, lomailivat ja tekivät suunnitelmia tulevaisuuden varalle, johon eivät kuuluneet sota ja sen mukanaan tuomat kauheudet.
Sota näkyy jokapäiväisessä elämässämme kohonneina elinkustannuksina: ruoka on kallistunut, sähkön hinta on noussut suorastaan järkyttävällä tavalla, ja korot ovat lähteneet nousuun. Asuntovelalliset tulevat vielä olemaan hankaluuksissa isojen lainojensa kanssa. Tavallisen palkansaajan ostovoima on heikentynyt. Ne, joilla elämä on ollut kamppailua toimeentulon kanssa jo ennen maailmanmenon sekoittanutta Ukrainan sotaa, elämä on vaikeutunut entisestään.
Arvoisa puhemies! Suomen Keskusta välittää aidosti suomalaisista joka kolkassa maatamme. Käsillä oleva budjetti sisältää toimia, joilla turvataan kaikkien kansalaisten mutta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksia selvitä kohonneiden elinkustannusten haasteissa. Energiakriisiin vastataan oikeudenmukaisesti, lapsiperheet saavat kohdennettua tukea, ja kohtuuttoman suuriin sähkölaskuihin saa apua. Joulukuun ylimääräinen lapsilisä ja päivähoitomaksujen alentaminen tulevat näkymään konkreettisesti perheiden kukkarossa. Budjettia voi kutsua perusasioiden budjetiksi. Tarvitaan turvaa talven kylmälle ajalle, turvaa sähkön, lämmön ja leivän saamiseksi. Hallitus esittää keinoja pärjäämiseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.
Se, mikä harmittaa, on valtionvelan lisääminen. Keskustalaiseen ideologiaan kuuluu viisas taloudenpito, jossa menot sovitetaan tulojen mukaan. Kuluneen hallituskauden aikana hyvät taloussuunnitelmat ovat osoittautuneet hyviksi aikeiksi. Nyt eri poliittiset ryhmät valmistelevat vaaliohjelmiaan ja kilpailevat leikkaus- ja tasapainolistoillaan. Suunnitelmia pitää tehdä, mutta kuten kuluneet kolme vuotta ovat osoittaneet, suunnitelmat joudutaan muuttamaan esimerkiksi pandemian ja sotavaikutusten vuoksi.
Ei tämä hallitus alun alkaen halunnut historiaan merkittävänä velanottajana, vaan halusimme tulla muistetuiksi julkisen talouden tasapainottajina, ennätyshyvän työllisyysasteen saavuttajina ja sote-uudistuksen maaliinviejinä. Sen sijaan hallitus on joutunut luotsaamaan kansalaiset ja yritykset kaksi vuotta kestäneen koronakurimuksen läpi. Nyt sitten elämme Venäjän aikaansaamaa talouskriisiä, jossa on välttämätöntä auttaa ihmisiä ja yrityksiä selviämään liian nopeasti kohoavista elinkustannuksista. Talouden suunnittelusta on tullut yhä epävarmempaa ja vaikeasti ennustettavaa. Tämä taitaa olla uusi normaali.
Talouden kasvu ja työpaikat sekä yhteiskunnan uudistaminen on kestävin ratkaisu velkaantumiseen. Talous on myös väline huolenpidolle tärkeimmistä asioista: Suomen turvallisuudesta, ihmisten hyvinvoinnista ja siitä, että koko maa pysyy mukana. Näistä keskusta haluaa pitää huolta.
14.12.2022