Muutama sukupolvi Suomessa oli ehtinyt tottua ajatukseen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta itänaapurin kanssa. 80 vuotta ilman sotilaallisia yhteenottoja Venäjän ja Suomen välillä saivat menneet sodat ja vihollisuudet tuntumaan historiaan kuuluvina asioina.
On hyvä, ettei puolustusvoimat ja enemmistö päättäjistä kuitenkaan vajonnut näiden vuosikymmenien aikana historian unohtamisen tilaan ja työntänyt päätään pensaaseen, vaan armeijan toimintakyvystä on pidetty koko ajan huolta. Suomessa armeija perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, jota on laajennettu vapaaehtoisten naisten voimin. Kalustoa ja varusteita on päivitetty. Kaiken kaikkiaan kynnys hyökätä maahamme on rakennettu korkeaksi viholliselle.
Naapurimaa ja varsinkaan sen johtaja ei ole enää ystävällinen. Helmikuun lopussa mullistui monen suomalaisen maailmankuva, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kuten presidenttimme sanoi: ”Naamiot on riisuttu.” Jos hyökkäys väkiluvultaan kahdeksan kertaa suuremman naapurimaan kimppuun oli mahdollista, voiko tämä olla myös Suomen kohtalo?
Venäjän nykyinen johtaja kokee Neuvostoliittoon joskus kuuluneiden alueiden takaisin valtaamisen omaksi historialliseksi tehtäväkseen. Hän kokee myös, että Suomi kuuluu Venäjän etupiiriin.
Venäjän suhtautuminen naapurimaihin ja kansainvälisiin sopimuksiin on varmuudella muuttunut. Se näkyy siinä, että Venäjä on valmis ottamaan riskejä saavuttaakseen tavoitteitaan. Kaikki aluevaltauksista seuranneet pakotteet ja pikku hiljaa ajautuminen yhä yksinäisemmäksi karhuksi ovat olleet seurauksien arvoista toimintaa ja tällä tiellä on päätetty jatkaa.
Suomen kannalta huomattavaa on se, että Venäjä kykenee pelkästään erikoisoperaation nimikkeellä mobilisoimaan 100 000 miestä kalustoineen.
Nyky Venäjälle on tyypillistä myös löystyneet puheet ydinaseiden käytöstä.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut ja nyt oli perusteltu hetki ottaa Nato-optio tarkasteluun.
Vaikka Suomi ja läntinen naapurimaa Ruotsi tekevät itsenäisesti Nato-ratkaisunsa, tehdään maiden välillä varsin läheistä yhteistyötä maitamme koskevassa Nato-prosessissa.
Venäjä on todennut, että Nato-jäsenyys on Suomen ja Ruotsin asia, mutta mahdollinen jäsenyys tulee muuttamaan Itämeren tilannetta esimerkiksi ydinaseiden sijoittamisen osalta. Itämeri ei tosin ole tähänkään asti ollut ydinaseeton alue Kaliningradiin sijoitettujen ydinaseiden vuoksi, joten tilanne ei muutu siltä osin.
Toukokuun puolessa välissä tiedetään sekä Suomessa että Ruotsissa, mitä mieltä Nato-jäsenyydestä ollaan kansallisesti. Jos hakemus jätetään, ovat varsinaiset neuvottelut lyhyet. Jo nyt tiedetään, että Ruotsi ja Suomi ovat haluttuja kandidaatteja Nato- joukkueeseen. Varsinaiseksi jäseneksi hyväksyminen vie kuitenkin oman aikansa, koska sääntöjen mukaan jokaisen Nato-maan täytyy kansallisesti hyväksyä uusien maiden jäsenyys.
Seutumajakka 9.5.2022