Viime lauantain Raahelaisessa Jani Aaltonen oli huolissaan keskustan kuntavaalitilanteesta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Kysymykset risteilivät turpeen tuotannon alasajosta työn vastaanottamisen esteisiin ja lopulta omaishoitajien työn merkitykseen. Hän itsekin totesi, ettei ilmasto- ja energiapolitiikalla ole tekemistä kunnallisessa päätöksenteossa.
Ensinnäkin ilmastonmuutos on fakta, ei uskon asia. Monet tahot ratsastavat kylmäverisesti vaihtoehtoisilla faktoilla kieltäen koko ilmiön. Tämä on vastuutonta toimintaa ennen kaikkea lasten ja nuorten kannalta, joiden elinympäristö muuttuu merkittävästi, jos ilmastotoimiin ei suhtauduta vakavasti. Suomessakin vaikutukset tulevat näkymään, mutta ei niin kohtalokkaasti kuin nykyisillä, ennestään väkirikkailla alueilla. Superkuivuuden tai jättitulvien riivaamilta alueilta lähtee miljoonittain väkeä liikkeelle kohti siedettäviä elinolosuhteita, jota Pohjois-Eurooppa ilmastonmuutoksen muovaamassa maailmassa edustaa.
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ilmastonmuutoksen etenemistä hidastaviin sopimuksiin, joilla pyritään vähentämään päästöjä suurimpien aiheuttajien kuten liikenteen, teollisuuden ja asumisen osalta. Yhtenä toimena Suomi pyrkii puolittamaan energiaturpeen tuotannon vuoteen 2030 mennessä. Yllätyksen toi markkinoiden oletettua nopeampi reagoiminen tilanteeseen. Turpeen hinnannousu johtuu enimmäkseen päästökauppahinnan jyrkästä noususta, ja toisin kuin väitetään, siihen ei vaikuta turpeen luokittelu uusiutumattomaksi luonnonvaraksi. Keskusta on kantanut huolta turpeentuottajien muuttuneesta tilanteesta ja on yhteistyössä turvealan yrittäjien kanssa laatinut toimenpideohjelmaa alan ahdingon helpottamiseksi.
Hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan ainoastaan yhteen polttoaineveronkorotukseen (6-7 snt/l), ja tämän ns. indeksikorotuksen ovat tehneet myös muut puolueet hallituksessa ollessaan. Muut hallituspuolueet voivat tehdä omissa nimissään monenlaisia korotusesityksiä, mutta keskusta pitää kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, että muita korotuksia ei tule.
Omaishoitajat toivovat ennen kaikkea, että vapaapäiväjärjestelmä toimisi. Kunnille maksetaan jo tällä hetkellä omaishoitajien vapaapäivien järjestämisestä. Kuitenkaan kaikki kunnat eivät sitä järjestä. Perhehoidosta on hyviä kokemuksia esimerkiksi vammaisten hoidon sijaishoitomuotona ja tätä kodinomaista hoitoa hoidettavan tai hoitajan kotona olisi lisättävissä kunnissa melko vaivattomasti. Raahessa on jo nyt hyvät valmiudet tähän.
Koronakriisi sekoitti hallituksen työllisyysohjelman ja heikensi valtion taloutta. Siitä huolimatta suuryhtiöt luottavat Suomeen investointikohteena, josta esimerkkinä on Kemiin valmistuva ja tuhansia henkilöitä työllistävä biotuotetehdas. Nyt päällimmäinen huoli on suomalaisista ja heidän terveydestään. Samalla valmistaudutaan koronan jälkeiseen aikaan kansallisesti ja globaalisti, jossa suomalaisten osaamisella on kaikki mahdollisuudet menestyä.
Kuntavaaleissa Keskustan painopiste on asioissa, jotka ratkaistaan kuntatasolla. Vaaleihin on saatu Keskustan ehdokkaiksi jo lähes 6000 ehdokasta ja Raahessakin ehdokkaita on jo yli 50 eri-ikäistä ja eri ammattiryhmistä olevaa. Suuri osa ehdokkaista on uusia ja mukana on ilahduttavan monta nuorta. Keskustan ehdokkaista on helppo valita itselleen sopivin huhtikuun vaaleissa.
Vaaliterveisin
Hanna-Leena Mattila, kansanedustaja
ja Keskustan Raahen kunnallisjärjestö