Varautuminen on suunnitelmallista toimintaa

Tilastokeskuksen mukaan 89 prosenttia suomalaisista kokee Suomen turvalliseksi paikaksi asua. Yhteiskuntamme toimivuus saattaa harhauttaa luulemaan, etteivät normaalin elämänrytmin katkaisevat häiriöt ole mahdollisia.

Sotatieteiden professori Saara Jantunen kyseli pari viikkoa sitten Twitterissä, onko ihmisillä kotivara, ja jos on, niin millainen, ja jos ei, niin miksi ei. Tämä kirvoitti keskustelun, johon osallistui myös edustajakollegani Mikko Kärnä. Lappilainen on varautunut mahdolliseen kriisiin pakastimen täydeltä lihaa ja marjoja. Häneltä löytyy aggregaatti sähköntuotantoon, on pyssyä ja panosta, oma kaivokin ja vaihtovälineeksi kultahippuja.

Etenkin kaupungissa asuvat ihmettelivät, mihin kotivaraa tarvitaan. Arki voi mennä sekaisin monesta syystä. Yksin elävällä sairastuminen estää kaupassa asioinnin. Silloin on hyvä olla varastossa ruokatarvikkeita ja toipumista edistäviä lääkkeitä. Tuulimyrsky voi puolestaan katkoa sähköt laajoilla alueilla useaksi päiväksi, ja etenkin maaseudulla ovat silloin tarpeen varalämmitys – ja sähköntuotantojärjestelmät.

Kotivaran kokoamiseen löytyy ohjeita Marttojen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö sivuilta. Kriisiin varautumisessa puhtaan veden saatavuus on kaikkein tärkeintä, sillä sitä tarvitaan 16 litraa henkeä kohden viikossa. Puhtaita kanistereita oli myös professori Jantusen varmuusvarastossa.

Suomen valtio on myös varautunut pahan päivän varalle. Kansallinen turvallisuutemme perustuu omaan, ajanmukaiseen ja tehokkaaseen puolustukseen, joka nostaa kynnyksen korkeaksi maahamme tunkeutumista suunnittelevalle. Huoltovarmuuden parantamiseksi Suomessa on lisätty toimia energia – ja ruokaomavaraisuuden kasvattamiseksi. Liiallinen riippuvuus muista maista altistaa myötäilyyn ja vaarantaa itsenäisen päätösvallan.

Tätä taustaa vasten puheet lopettaa ruuantuotanto Suomessa, koska kustannukset ovat korkeat ja koska laivat voivat tuoda tomaatteja Espanjasta tai riisiä Kiinasta, ovat vastuuttomia. Kansainvälisen kriisin sattuessa tie-, meri- ja lentoliikenne katkeavat. Ruoka- ja tavarakuljetukset estyvät, ja pian ovat kauppojen hyllyt tyhjänä.

Omassa kotivarassani on parantamista. Plussana listallani ovat kaksi tulisijaa ja metsästävä aviomies. Tällä keinoin pärjäisimme omin voimin 72 tuntia.

Pitempi häiriötila vaatisi kyllä oman kaivon ja aggregaatin arjessa selviytymiseen. Puuttuvat kultahiput sen sijaan uskoisin pystyvämme korvaamaan nerokkaasti aviomiehen hankkimilla oravannahoilla.