Arvoisa puhemies! Valtaosalle ihmisistä käsite ”tasa-arvo” tuo varmasti ensimmäisenä mieliin miesten ja naisten välisen tasa-arvon. Tasa-arvo pitää kuitenkin sisällään paljon enemmän kuin sukupuolten välisen tasa-arvon. Se tarkoittaa tasavertaisuutta yhteiskunnan jäsenenä esimerkiksi ikään, uskontoon, vammaisuuteen tai etniseen tai sosioekonomiseen taustaan katsomatta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tasa-arvopoliittista selontekoa koskevassa mietinnössään pohtinut miesten ja naisten asemaa, mahdollisuuksia ja rajoitteita eri näkökulmista yhteiskunnassamme. Valiokunta esittää, että tavoitteiden toteutumista paremman tasa-arvon saavuttamiseksi seurataan ja että seuraava selonteko laaditaan kymmenen vuoden kuluttua.
Arvoisa puhemies! Keskityn omassa puheenvuorossani ikääntyviä ihmisiä koskeviin tasa-arvopuutteisiin ja tasa-arvokehityskohteisiin.
Tilastot osoittavat, että tasa-arvotyötä pitää vielä kovasti tehdä, jotta naiset eivät olisi niin kovasti edustettuina eläkeläisköyhyydestä kertovissa tilastoissa. Naisten työhistoria jää monesta syystä katkonaisemmaksi ja urakehitys ei ole niin suoraviivaista kuin miehillä, ja tämä kaikki näkyy myös palkkakehityksessä, jonka pohjalta työeläke karttuu. Naiset ovat pientä takuueläkettä saavien enemmistössä.
Työ palkkatasa-arvon ja sitä seuraavan eläketasa-arvon saavuttamiseksi jatkuu. Osaltaan siihen tulee vaikuttamaan tämän hallituskauden aikana vahvistettu perhevapaauudistus, joka kannustaa jakamaan vanhemmuuden vastuita ja kuluja perheen sisällä entistä oikeudenmukaisemmalla tavalla. Tilastot niin ikään osoittavat, että hoivavastuu on edelleen sukupuolittunutta ja naiset kantavat siitä päävastuun. Naiset hoitavat lapsiaan, puolisoaan, vanhempiaan tai muita läheisiään useammin kuin miehet. Tällä toiminnalla on vaikutuksensa edellä käsiteltyyn eläkekarttumaan.
Omaishoitajien, jotka ovat siis pääosin naisia, asemaa on vahvistettava. Yhteiskunta säästää useita miljardeja vuodessa, kun omaishoitajat hoitavat läheisiään kotona eivätkä nämä hoidettavat ole hoitokodeissa kalliilla maksupaikoilla. Hoitokriteerien yhtenäistäminen, toimiva vapaapäiväjärjestelmä ja parempi korvaus tehdystä hoitotyöstä estävät myös osaltaan sukupuolittunutta epätasa-arvoa omaishoitajien toimeentulossa.
Arvoisa puhemies! Todellinen huoli ikääntyvien keskuudessa on digitaalinen syrjäytyminen, ja tämä koskee kumpaakin sukupuolta. Yhteiskunnan palveluja viedään kasvavalla vauhdilla verkkoon, ja se aiheuttaa ahdistusta, kun kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tai tietoteknisiä kykyjä hyödyntää digitaalisia palveluja. Pidän hyvänä, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti kyseiseen seikkaan huomiota mietinnössään, sillä vanhusasiavaltuutettu oli nostanut sen esille myös omassa lausunnossaan.
Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava se, että kestää vielä jonkun aikaa ikääntyvien saavuttaa riittävät digitaaliset asiointitaidot. Etenkin valtionhallinnon tarjoamissa palveluissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että palveluja on edelleen saatavissa myös kasvokkain. Tämä koskee esimerkiksi poliisissa, verottajalla tai Kelassa asiointia.
Digitaitoja oppii onneksi myös kypsällä iällä. Ilo oppia uusia digitaalisia taitoja on mahdollista myös ikäihmisille, sillä digivälineet on tarkoitettu ihmisten, kaiken ikäisten ihmisten, käytettäviksi. Onkin ilahduttavaa, että kotimaakuntani hyvinvointialue eli Pohde on varannut kolmannen sektorin toimijoille, eli erilaisille järjestöille, rahaa järjestää digitaitokoulutusta varttuneelle väelle. Tämä vahvistaa ikääntyvien osallisuutta yhteiskunnassa ja on ehdottoman tärkeää syrjäytymistä ehkäisevää työtä, johon on välttämätöntä kohdentaa riittävästi resursseja.
1.2.2022