Pois norsunluutornista

Raahen kunnalliselämässä on kuohunut jonkin aikaa. Organisaatiouudistus ja etenkin sen osana oleva kouluverkkosuunnitelma ovat puhuttaneet niin lehtien palstoilla kuin verkossakin. Lähikoulukeskustelu on peittänyt alleen perusteet, miksi uudistusta lähdettiin tekemään ja miksi se on koettu välttämättömäksi. Minut tämä on pysäyttänyt miettimään, miten viestintää ja keskusteluyhteyttä kuntalaisiin voisi parantaa.

Uusi kuntalaki velvoittaa päättäjiä jalkautumaan kuntalaisten pariin. Näen tämän hyvänä asiana myös päättäjien kannalta. Pienessä, asioita valmistelevassa ytimessä saattaa uudistuksen ja kehittämisen tarve olla ilmiselvä, mutta se ei ole sitä välttämättä kuntalaisille. Kansalaisilloissa on mahdollisuus kuulla päättäjiltä ja viranhaltijoilta ensi käden tietona, mistä teemana olevassa aiheessa on kysymys. Tämä on myös oivallinen tilaisuus oikaista liikkeellä olevaa väärää tietoa.

Kansalaisilta, jota olin järjestämässä kolme viikkoa sitten, oli kuin oman kymmenen vuoden takaisen koulunpuolustajan hetken elämistä uudelleen. Ymmärsin hyvin vanhempien huolen, kun he miettivät kuumeisesti, mitä kouluverkkosuunnitelma merkitsee juuri heidän lähikoululleen. Vaikka iltaan oli valmistauduttu huolellisesti, keskusteluaika loppui kesken. Tämän teemme toisin seuraavassa kouluverkkoillassa. Aihe huolettaa ja siitä on saatava puhua.

Myös päätöksenteon prosessi voi olla kuntalaiselle epäselvä ja aiheuttaa tunnetta, ettei asioihin pysty vaikuttamaan. Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien kokouksissa voidaan sivuta päivän polttavaa aihetta, jos se liittyy käsiteltävään asiaan, mutta muuten noudatetaan kokouksen alussa hyväksyttyä järjestystä. Hyvää päätöksentekoa edeltää huolellinen valmistelu ja asioihin perehtyminen, jotta tiedetään, mistä ollaan päättämässä. Kansalaisilloilla on päättäjien mielipiteen muodostamiseen vaikuttava merkitys, mutta siellä ei tehdä varsinaisia päätöksiä.

Riittävän usein järjestettävien, eri teemoilla olevien kansalaisiltojen lisäksi Raahen kaupungin olisi hyvä olla mukana sosiaalisessa mediassa muutenkin kuin kauniiden Raahe-kuvien kautta. Kouluverkkokeskusteluun avattu palautelaatikko osoitti, että vuorovaikutteiselle verkkoviestinnälle on tarvetta. Tämä olisi reaaliaikaista ja ei byrokraattista kuntalaisen palvelemista.

Nykyajan torikokoukset tapahtuvat paikallisissa puskaradioissa, joihin meidän päättäjien on terveellistä osallistua ainakin seuraajina, jos ei muuten. Kannattaa tietää, mikä puhuttaa kuntalaisia. Risujen lisäksi siellä voi saada ruusujakin.