Arvoisa puhemies! Suomen kansallisen puolustuksen kulmakiviä ovat oma asevelvollisuuteen perustuva armeija, ajantasaiset puolustusvoimat sekä vahva maanpuolustustahto, jota reserviläistoiminta ilmentää. Olenkin iloinen, että isänmaallinen hallituksemme ja sen hyvä puolustusministeri haluavat tukea maanpuolustusjärjestöjen toimintaa seuraavana vuonna kahdeksalla miljoonalla eurolla, mikä on melkein sama summa kuin mitä tälle vuodelle osoitettiin. Suomen ja muun Euroopan muuttunut turvallisuusympäristö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, joten kuluneen vuoden toisessa lisätalousarviossa siihen osoitettiin useampi miljoona korotettua määrärahaa.
Vapaaehtoisella maanpuolustustoiminnalla on keskeinen rooli reserviläisten omaehtoisen harjoittelun järjestämisessä ja turvaamisessa. Suurin osa 7,5 miljoonan euron määrärahasta on tarkoitus osoittaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle, jonka tavoitteena on muun muassa kaksinkertaistaa järjestämänsä koulutuspäivät 100 000 vuorokauteen vuonna 23. Ilahduttavaa on, että naisten osuus reserviläisjärjestöjen toiminnassa on noussut lähes 25 prosenttiin, kun se aiemmin oli noin 20 prosenttia. Puolustusministeriö esittää viisaasti, että rahoituksen kohdentamista tulee edelleen kehittää siten, että kokonaisturvallisuus otettaisiin nykyistä laajemmin huomioon koulutuksessa. Tukea myönnetään sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen, mutta varautumis- ja turvallisuuskoulutus jää tuen ulkopuolelle. Nyt kun puolustusministeri on täällä paikalla, kysyn ampumaharrastajien keskuudesta tulleen kysymyksen: olisiko mahdollista poistaa ampumaradoille asetetut vuosikiintiöt, jotka on siis poikkeuksellisesti asetettu näille ammutuille panoksille? Siviilien ampumataidon harjoittelu on tärkeä asia, mutta nyt kiintiöt katkaisevat harrastamisen kesken vuoden. Väliaikainen kiintiöiden poistaminen kannustaisi harjoittelemaan ympäri vuoden ja vahvistaisi siten osaltaan ampumataitoisten panosta maanpuolustustyössä.
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että puolustukseen panostetaan nyt historiallisen paljon. Puolustusvoimien materiaalista varautumista parannetaan, kertausharjoituksia lisätään ja palkataan lisää henkilöstöä. Samalla valmistaudutaan tulevaan Nato-jäsenyyteen. Nato-jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvä keskustelu ovat osoittaneet, että eduskunnassa on laaja tuki puolustusbudjetille ja puolustuspolitiikalle. Turvallisuus maksaa, ja puolustusbudjetti nousee noin 20 prosenttia vuoteen 22 verrattuna. Lähivuosina Suomi saavuttaa Naton vaatiman kahden prosentin puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta. Tämä on vahva viesti liittolaisillemme siitä, että otamme kansallisen puolustuksemme vakavasti.
14.12.2022