Autoilu ja sen kustannukset ovat suomalaisten pyhä lehmä. Jos muualla maailmassa puhutaan säästä, meillä Suomessa juttelu ventovieraan kanssa käynnistyy teiden kunnosta ja polttoaineen hinnasta. Ainakin ne ovat suosituimpia aiheita, joista kansanedustajat saavat kuulla jalkautumisissa ja sähköpostiviesteissä.
Liikenne ja sen aiheuttamat päästöt ovat mieluisa verotuksen kohde. Yleensä kovimmalla äänellä polttoaineveronkorotuksia vaativat ne puolueet, joiden edustajat asuvat julkisen liikenteen ja hyvien teiden äärellä. Heille autoilu on ilmastonmuutoksen symboli, jota kurittamalla maailma muuttuu hitusen paremmaksi. Empatia katoaa, jos ihminen asuu julkisen liikenteen ulottumattomissa ja joutuu ajamaan autolla.
”Voisiko liikenteen verotus perustua litrojen sijasta liikenteeseen?”, kysyi valtiovarainministeri Matti Vanhanen hiljattain valtiovarainministeriön sivuilla julkaistussa blogissaan. Ministeri Vanhasen idea perustuu siihen, ettei autoilijan verotus määräytyisi samansuuruisena jokaiselta ajetulta kilometriltä vaan tieverkon tieluokkien ja joukkoliikenteen saatavuuden mukaan.
Matti Vanhasen idea on varsin oikeudenmukainen. Nythän me autoilijat maksamme polttoaineeseen sisällytettyä veroa. Tämä malli tuntuu epäreilulta juuri haja-asutusalueen ihmisten kannalta, joille kilometrejä kertyy paljon jokapäiväisessä elämässä ja tietkin ovat usein mitä ovat. Autoilu on kallis välttämättömyys!
Sen sijaan ne ihmiset, jotka haluavat ajella autolla, vaikka asuvat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja joiden tiet ovat hyvässä kunnossa sisältäen kalliita liikenneratkaisuja, ovat Vanhasen ajatuksen mukaan oikeutetumpia maksamaan autoilusta. Heillä on kuitenkin mahdollisuus valita yleinen kulkuväline.
Ammattiautoilijoille olisi niin ikään oma verokategoria. On selvää, ettei sellaista rautatieverkostoa saada rakennettua pitkien etäisyyksien maassa, joka olisi kumipyöräliikenteelle vaihtoehto.
Miten tämä kaikki saataisiin toimimaan? Idean isä tunnustaa, että yksityiskohdissa on hiomista mutta verotustiedot kertyisivät satelliittipaikantimien avulla. Sen perusteella missä ajelemme, määräytyisi autoilumme verotus.
Toivottavasti ehdotus saa alleen siivet ja jalostuu toimivaksi käytännöksi. Maailmalta löytyy kokemuksia vastaavasta verotustyypistä. Ajatuksena tämä on mitä keskustalaisin, sillä se luo tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta eri alueille. Ainakaan autoilun välttämättömyys ei olisi asia, jolla lyödään maaseudun ihmistä.