Natossa turva parempi

Helmikuun loppupuolella mullistui monen suomalaisen maailmankuva. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja romutti samalla vuosikymmeniä kestäneen rauhanomaisen rinnakkaiselon Suomen ja Venäjän välillä.
Pitkien viikkojen aikana on tapahtunut paljon. Olemme seuranneet kuumeisesti uutisia sotatantereelta ja toivoneet, että Ukraina kestää. Myötätuntomme on Ukrainan kansan puolella.
Maassamme käynnistyi välittömästi myös keskustelu kokonaisturvallisuudesta, sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelyistä sekä ajankohtaisista turvallisuuskysymyksistä.
On järkyttävä tosiasia, että vuosikymmenien jälkeen Euroopassa käydään sotaa ja oma turvallisuusympäristömme on muuttunut. Kansalaiset ovat aiheellisesti huolissaan, voiko sota laajeta, pitäisikö Suomen hakea Naton jäseneksi ja onko oma puolustuksemme kunnossa.
Keskustelua läntiseen sotilasliittoon kuulumisen hyvistä ja huonoista puolista on nyt käyty kaksi kuukautta kaikissa eduskuntaryhmissä, eduskunnassa ja myös erilaisilla kansalaisfoorumeilla. On ollut tärkeää edetä reippaasti mutta huolellisesti. Kyseessä on kansallisen turvallisuutemme kannalta tärkein asia 80 vuoteen.
Nato-päätöksen askelmerkit menevät siten, että kannan muodostavat ensiksi tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, ja vasta sitten eduskunta. Yli puolet kansanedustajista – minä mukaan lukien – on jo ilmaissut kantansa, mutta eduskunnan kannanmuodostus tulee mainitsemassani järjestyksessä.
Olisi toivottavaa, että Ruotsi etenisi samaa tahtia omassa Nato-prosessissaan. Suomeen ja Ruotsiin kohdistuu koko ajan vaikuttamista, mutta yhdessä pystymme kestämään sen paremmin, kun otteet kovenevat. Olemme nyt jo vihollismaa Venäjän silmissä, koska olemme valinneet puolemme Ukrainan sodassa. Kyse on siitä, käytämmekö viisaasti ajan, kun Venäjän voimat on sidottuina Ukrainaan.
Oma kantani Nato-jäsenyydestä muuttui syksyllä 2019, kun osallistuin kansalliselle maanpuolustuskurssille. Kuten moni muu, olin siihen asti pitänyt riittävänä sitä turvallisuuspoliittista viitekehystä, jonka Suomi oli rakentanut NL:n romahduksen jälkeen.
Maamme puolustukseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä luotan utp- asiantuntijoiden ja ammattisotilaiden näkemykseen, että Suomen paras on olla osa Nato-maiden joukkoa.
Siikajokilaakso 26.4.2022