Jo jonkin aikaa vanhustenhoidossa on ollut tavoitteena vähentää laitoksissa asuvien määrää ja painottaa kotona asumista. Ajatus on kaunis, koska kotonahan meidän kaikkien on paras olla. On kuitenkin hyvä pysähtyä tarkastelemaan kotihoidossa olevien ikäihmisten tilannetta kuntakohtaisesti, asuuko kotona liian huonokuntoisia vanhuksia ja mitä voisi tehdä kotona pitempään pärjäämisen edistämiseksi.
Täällä Raahen seutukunnassa on tehty jo yli 15 vuoden ajan uranuurtavaa aikuisneuvolatyötä. Iso kiitos kehitystyöstä kuuluu geriatri Marja-Liisa Karjulalle ja koko hoitotiimille, jotka ovat edistäneet eläköitymisvaiheessa olevien ikäluokkien terveyttä.
Aikuisneuvolatoiminnan laajentuminen maakunnalliseksi ja mieluiten maanlaajuiseksi sote-toiminnaksi toisi merkittäviä säästöjä julkiseen talouteen. Yksistään piilevän kakkostyypin diabeteksen löytäminen joka kolmannelta asiakkaalta ja sen puhkeamisen estämistyö on tuonut lisää laadukkaita vuosia asianomaisen henkilön elämään ja pienempiä hoitokustannuksia julkiselle sektorille. Tarkastukset ovat olleet oikein odotettuja ja kattavuus hyvä, sillä yhdeksän kymmenestä on noudattanut kutsua.
Jätin aikuisneuvolatoiminnasta kirjallisen kysymyksen ministeri Kiurulle. Saamassani vastauksessa hän kannustaa uusia hyvinvointialueita edistämään ikääntyvien kansalaisten terveyttä ja toimintakykyä juuri näillä käytänteillä kuten Raahessa on toimittu.
Suomi vanhenee kiihtyvällä vauhdilla. Uudessa aluevaltuustossa on mahdollisuus toteuttaa laajalla mittakaavalla yksittäisten kuntien ja kuntayhtymien alueilla saatuja hyviä hoitokäytänteitä. Tammikuussa valittavat aluevaltuutetut linjaavat maakunnallisesti vanhustenhoidon suuntaviivat vuosikymmeneksi eteenpäin. Hyviä käytänteitä kannattaa jakaa ja uusia ajattelutapoja ottaa käyttöön arvokkaan vanhuuden edistämiseksi.
5.1.2022