Sosiaali – ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsti Varhila väläytteli tulevan syksyn näkymiä, jossa mahdollisesti otettaisiin rajoituksia laajasti käyttöön uudelleen. Yhteiskuntaa suljettaisiin, korkeakoulut ja toisen asteen opetus siirrettäisiin etäopetukseen. Tämä siksi, että päiväkohtaisissa tartuntaluvuissa oli palattu kevään tasolle, jolloin Suomessa oli 800 tartuntatapausta päivässä.
Uusimpien tartuntojen pääasiallisina nimittäjinä näyttävät olevan nuoruus ja rokottamattomuus. Koronarokotukset ovat edenneet, mutta rokotekattavuus ei ole etenkään nuorten aikuisten keskuudessa vielä toivotulla tasolla.
Miksi näin on päässyt käymään? Ovatko höllennykset rajoituksissa tuoneet harhauttavan kuvitelman paluusta normaaliin, aikaan ennen koronaa? Kesän suurissa tapahtumissa ja yöelämässä on rokottamattomalla henkilöllä kohonnut riski napata koronavirus tuliaisiksi, kun turvavälejä voi olla vaikea säilyttää ihmispaljoudessa ja alkoholin nauttiminen tunnetusti heikentää harkintaa.
Niin kauan kun joukossamme on niitä, jotka suhtautuvat huolettomasti – tai jopa vihamielisesti, salaliittoteorioita uskoen – terveysviranomaisten suositukseen ottaa vuorollaan rokotteet, tulemme olemaan varpaisillaan. Yhteiskuntamme resilienssiä, kriisin kestävyyttä koetellaan jatkuvassa heiluriliikkeessä, jossa vuoroin kiristetään ja vuoroin höllätään rajoituksia. Tämä ei ole aivan yksinkertaista mekaanista toimintaa, vaan sillä on myös merkittävät taloudelliset ja henkiset vaikutukset eri väestöryhmiin ja yhteiskunnan osa-alueisiin.
Esimerkiksi lapset ja nuoret aikuiset joutuvat jännittämään mahdollista paluuta etäopiskeluun ja harrastuskieltoon. Etäilyajasta on jo kattavaa tietoa, kuinka oppimistulokset heikentyivät, mielenterveysongelmat lisääntyivät ja monet ikäkauteen kuuluvat juhlakokemukset menetettiin.
Tähän ei haluta enää palata.
Yhteiskunnan rajoittamisen sijaan pitäisi nyt keskittyä rokotekattavuuden nostamiseen. Mitä kattavampi rokotusohjelma on, sitä vähemmän tarvitsee turvautua rajoitustoimenpiteisiin.
Uskon nuorten aikuisten rokotekattavuuden parantuvan merkittävästi, kun toisen asteen ja korkeakoulujen lukukaudet käynnistyvät. Rokotteiden jakaminen oppilaitoksissa onnistuu hyvin terveydenhoitajien toimesta. Siellä on myös hyvät kylmäsäilytystilat rokotteille.
Nuoret tavoittaa tehokkaimmin somessa. Ehkäpä terveysviranomaisten kannattaisi panostaa rokotemyönteiseen kampanjaan Instagramissa jonkin mageen mannekiinin johdolla?
Toki lähipiirin näyttämällä vastuullisella esimerkillä on edelleen oma vaikutuksensa, jota ei pidä vähätellä.
Julkaistu Raahen Seudussa 6.8.2021