Ikääntyneiden määrä kasvaa Suomessa ja muissakin länsimaissa. Voi hyvin sanoa, että Suomi vanhenee vauhdilla. Ikääntyneiden arvostus näkyy siinä, miten heidän hoidon ja hoivan tarpeisiin kyetään vastaamaan. Pari vuotta sitten julki tulleet laiminlyönnit vanhustenhoidossa havahduttivat päättäjät korjaamaan lain tasolla vallitsevaa tilannetta.
Nykyinen eduskunta hyväksyi hoitajamitoituksen tehostettuun palveluasumiseen. Tämän myötä heräsi kysymys, pitäisikö kotihoidossakin olla henkilöstömitoitus. Tällä hetkellä se on mukana laatusuosituksessa.
Kuten aikaisemmassa henkilöstömitoitusta koskevassa keskustelussa epäiltiin, riittääkö hoitajia tehostettuun palveluasumiseen, on sama epäilys läsnä kotihoidon hoitajamitoituksen osalta. Toisaalta tiedetään, ettei tiukka henkilöstömitoitus ole tae toimivasta työyhteisöstä. Kun lähijohtaminen on kohdillaan, voi pienemmälläkin mitoituksella saada hoitotyön sujumaan hyvin. Hoitajien sairaspäivät ovat hyvä mittari sille. Voisikin olla realistisempaa pohtia vaihtoehtoa, jossa avustavien tehtävien tekeminen avattaisiin muillekin työntekijöille kuin sosiaali – ja terveydenhoitoalan koulutuksen saaneille.
Eduskunta sai joulun alla käsiteltäväkseen lakiesityksen, jonka tavoitteena on parantaa ikääntyneiden kotihoitoa ja omaishoidon edellytyksiä. Esityksessä halutaan vahvistaa ja turvata jokaiselle kotona asuvalle ikääntyneelle tarpeelliset palvelut kotiin toimintakyvyn heikentyessä. Palveluiden tarve arvioidaan yksilöllisesti jokaisen kotihoidon asiakkaan kohdalla. Tarvittavat palvelut kirjataan asiakassuunnitelmaan.
Osa ikääntyneistä haluaa asua pidempään kotona mutta tarvitsee apua myös yöaikaan, eikä se ole tällä hetkellä kaikissa kunnissa mahdollista. Kotiin annettavia palveluita on välttämätöntä kehittää niin, että apua saa tarvitessaan myös muulloin kuin virka-aikana. Kotihoidon palveluita tullaan laajentamaan myös yöaikaan tehtäviksi kotikäynneiksi. Tähän varataan riittävä lisärahoitus, jotta lakimuutokset saadaan toteutettua.
Uudistusten tavoitteena on kehittää myös ikääntyneiden asumista ja asumispalveluja. Tällä hetkellä ikääntynyt joutuu liian usein muuttamaan hoitopaikasta toiseen, kun hänen kuntonsa heikkenee ja palveluiden tarve kasvaa. Hoitopaikasta toiseen siirtely ei ole tätä päivää. Viimeisten vuosien asunnosta on voitava tehdä koti, jossa on hyvä ja turvallista olla ja jossa saa kaiken tarvitsemansa avun ja hoivan.
Tämän kaltaista inhimillistä vanhuspolitiikkaa kannattaa edistää myös tulevassa aluevaltuustossa.
Kalajokilaakso 19.1.2021