Monella meistä on kokemusta sekä hyvästä että huonosta työyhteisöstä. Asian voisi tiivistää tunteeseen, onko kiva lähteä töihin vai ei.
Työhyvinvoinnista on kiinnostunut enenevässä määrin myös valtiovalta, sillä työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnallemme useita miljardeja euroja vuodessa. Se rasittaa kansantaloutta monta kertaa enemmän kuin perusterveydenhuolto tai lapsilisät. Työeläkejärjestelmässä työkyvyttömyyden kustannukset ovat 1,7 miljardia euroa, yrityksille koituvat tappiot ovat 3,6 miljardia euroa ja kokonaiskustannus kunnille on 2 miljardia euroa.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä tuki-ja liikuntaelinsairaudet ovat merkittävimmät syyt työkyvyttömyyteen. Tänäänkin 52 työikäistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle Suomessa. Yhdeksällä heistä syy on masennus.
Jotta työelämässä jaksettaisiin olla työuran loppuun saakka, pitää siihen kohdentaa erilaisia resursseja nykyistä enemmän. Työurat eivät pitene keppiä heiluttamalla ja pakkokonstein, vaan keinot kannattaa löytää hyvien kannusteiden kautta.
Suomessa on vuosikymmenien kuluessa onnistuttu luomaan fyysisestä työympäristöstä turvallinen. Tehtaiden työsuojelutoimet on viritetty niin hyväksi, että kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtavat turmat ovat harvinaisia. Työergonomiaan kiinnitetään huomiota ja työasentoa käy ohjaamassa alan ammattilainen. Työnantajankin näkökulmasta työsuojelutoimet ovat kannattavia, sillä niistä saa Kela-korvauksen.
Hyvä työnantaja kannustaa alaisiaan kehittämään taitojaan. Uusi tieto antaa potkua omaan työhön ja hyödyttää koko työyhteisöä. Mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön, vaihtaa tarvittaessa työnkuvaa ja siirtyä osa-aikaiseen työntekoon hyödyttävät tutkitusti erityisesti työuran loppupuolella olevia henkilöitä.
Avainsana hyvinvoivaan työyhteisöön on hyvä johtaminen. Se on tietoinen valinta ja pieniä arkipäivän tekoja lähtien siitä, miten esimies puhuu alaisilleen. Hyvä esimies saa alaisensa tuntemaan arvokkaaksi ja tarpeelliseksi. Hyvä johtaja kannustaa puhumaan mieltä hiertävistä asioista, ennen kuin niistä paisuu työilmapiirin tulehduttavia paiseita. Hyvässä työyhteisössä välitetään omasta ja työkaverin hyvinvoinnista.
Työhyvinvoinnista ovat vastuussa kaikki työyhteisön jäsenet. Ihmissuhdetaitoja oppii ja niitä opettavat alan ammattilaiset. Siinä missä fyysiseen työympäristöön on tuloksekkaasti luotu työyhteisön parasta edistävää lainsäädäntöä, on työ henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi työpaikoilla vasta alullaan. Yksi edistysaskel tällä tiellä olisi saattaa työnohjaus Kela -korvattavien toimien joukkoon.
Julkaistu Raahen Seudussa 12.9.2023