Katuryöstöjä kommandopipot päässä. Törkeitä pahoinpitelyitä. Lentäviä luoteja lähiössä kun katujengit ottavat yhteen.
Eduskunnassa keskusteltiin viime viikolla jengiytymisestä ja jengiväkivallasta. Suomessa jengirikollisuus ja siihen liittyvä katuväkivalta ovat voimakkaassa kasvussa. Eniten ovat lisääntyneet törkeät ryöstöt sekä henkirikokset ja henkirikoksen yritykset. Esimerkiksi Helsingissä niiden määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.
Poliisin arvion mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Jäseniä niissä on noin 200. Yli 90 prosenttia jäsenistä on täysikäisiä ja 95 prosenttia heistä nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia. Mukana on nuoria aikuisia ja alaikäisiä. Jengien liepeillä on paljon nuoria, jotka ovat vaarassa joutua rikolliseen toimintaan.
Osalla maahanmuuttajanuorista rikollisuudesta on tullut helppo tapa hankkia asema sekä saada julkisuutta, ihailua ja rahaa. Jengit levittävät tehokkaasti sanomaansa eri sosiaalisen median kanavilla ja ns. pimeissä tietoverkoissa. Näillä kanavilla on paljon seuraajia ja videoilla ihannoidaan rikollista toimintaa, elämäntapaa ja väkivaltaa. Poliisin mukaan osa nuorista, jotka eivät itse kuulu jengeihin, ottaa näistä myös mallia. Tämä kiehtoo niitä nuoria, joiden on ollut vaikea löytää omaa paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Osa jengeihin liittyneistä ja niiden laitamilla hengailevista nuorista ja nuorista aikuisista on ollut vasta vähän aikaa Suomessa, eikä heillä välttämättä ole Suomessa edes vakituista osoitetta. Jengirikollisuuteen liittyy lähes aina myös huumausaineita.
Suomen on otettava jengiytymisen varhaiset merkit vakavasti. Kehityksellä on yhteys maahanmuuttopolitiikkaan ja ennen muuta kotouttamiseen. Siinä on osin epäonnistuttu. Suomen tulisi ottaa maahan vain sen verran muuntaustaisia tulokkaita, jotka se pystyy kunnolla kotouttamaan.
Tilanteen hallintaan saaminen vaatii monenlaisia mutta ennen kaikkea toimivia keinoja. Keskusta kannattaa kunnon rangaistuksia mutta myös parempia palveluja sekä yhteistyötä kodin, koulun, sosiaalitoimen ja poliisin kesken.
Suomi ei saa tehdä samoja virheitä kuin Ruotsi. Siellä poliisi ei pysäyttänyt rikollisia ajoissa ja rangaistukset ovat olleet lepsuja. Maahanmuuttajat on jätetty yksin kurjistuviin lähiöihin ja ongelmia on vähätelty. Liian höveli maahanmuuttopolitiikka näyttää nyt rumat kasvonsa.
Me pystymme vielä välttämään tämän tien. Pidetään huolta, että meille ei tule lähiöitä, jonne poliisiakin pelottaa mennä keikalle.
Julkaistu Kalevassa 28.12.2022