Arvoisa puhemies! Korkea sähkön hinta puhuttaa nyt Suomessa. Olemme tottuneet siihen, että sähkön hinta on pitkään ollut kohtuullinen. Kriittinen keskustelu onkin aiemmin kohdistunut sähkönsiirtohintoihin, jotka ovat olleet rahastusväline sähkönsiirtoyhtiöille. Monessa taloudessa siirtomaksut ovat olleet suuremmat kuin itse kulutetun sähkön hinta. Nyt kuluttaja on joutunut ennennäkemättömän sähkökriisin keskelle. Syistä, jotka ovat osin jääneet kuluttajalle ja meille päättäjillekin epäselviksi, on sähkön hinta kuluneiden viikkojen aikana kivunnut moninkertaiseksi.
Sähkökriisi osuu hankalimpaan mahdolliseen aikaan, sillä sähköä tarvitaan talvikuukausina monien kodin lämmitykseen ja moneen muuhun välttämättömään toimintaan. Vaikka parhaillaan oleva kriisi on pakottanut meitä kuluttajia tarkastamaan omia kulutustottumuksiamme ja moni on varmaan löytänytkin sähkönkulutuksestaan säästökohteita, ei esimerkiksi sähkölämmitteisissä taloissa voi sähköä säästää enempäänsä. Kun näissä taloissa on jo normaalisti kohtuullisen kalliit asumiskustannukset, ovat kustannukset nousseet kuluneiden kuukausien aikana niin korkeiksi, että myös keskituloisilla on vaikeuksia selvitä sähkölaskuistaan.
Kiitos hallitukselle. On ollut tarpeellista laskea sähkön arvonlisäveroa, säätää verotuksessa huomioitava sähkövähennys ja saada erityisesti pienituloisille tarkoitettua sähkötukea Kelan kautta. Näiden toimien lisäksi kuluttajan selviytymistä sähkölaskuista tullaan auttamaan kertakorvauksen muodossa, josta eduskunta saa lakiesityksen käsiteltäväkseen vielä lähitulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Käsillä oleva lakiesitys koskee voittoveroa, joka otettaisiin käyttöön väliaikaisesti, ja se koskisi sähköä tuottavia ja myyviä yrityksiä. Veron suuruus olisi 30 prosenttia yrityksen sähköliiketoiminnan tuloksesta siltä osin kuin se ylittää sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle lasketun kymmenen prosentin tuoton.
Esityksen taustalla on EU-asetus energiahätätoimista, joissa edellytetään kansallisia verotuksellisia toimia korkeista energiahinnoista johtuneiden voittojen leikkaamiseksi. Sähköntuottajiin kohdistuvan voittoveron valmistelemisesta linjattiin myös hallituksen syksyn 22 talousarvioneuvotteluissa. Tämä valmistelutyö laiksi sähköyhtiöiden ylimääräisestä voittoverosta onkin todennäköisesti vaikuttanut sähköyhtiöiden toimintaan siten, että ne ovat jo jonkin aikaa tarjonneet edullisempia sopimuksia kuluttajille. Toiminta on loogista, sillä kalliista sopimuksista saatavat voitot verotettaisiin joka tapauksessa.
Verotuotto kertyisi valtiolle jälkikäteen vuonna 24. Sen suuruus riippuu keskeisesti sähkön hintakehityksestä ja kotimaisen sähköntuotannon määrästä vuonna 23 ja on siksi vaikeasti ennustettavissa. Arvioiden mukaan tuotto olisi puolesta miljardista 1,3 miljardiin euroa. Ylimääräisestä verosta saataville tuloille on kyllä käyttöä. Kuten tuossa aikaisemmin kerroin, hallitus haluaa tukea suomalaisia monella eri tavalla, jotta sähkölaskuista selvittäisiin, ja tähän tarvitaan paljon euroja.
Arvoisa puhemies! Pidän käsillä olevaa lakiesitystä perusteltuna. Ei ole kansalaisten eikä meidän päättäjien oikeustajun mukaista, että kansalaisten ja yritysten sähkökriisin aiheuttamalla hädällä saisi mikään taho päästä rahastamaan. Laki tuo voimaan tullessaan kohtuullisuutta sähköyhtiöiden toimintaan.
10.1.2022