Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä oli vielä 1990-luvun alussa 1 500. Tutkinto-opiskelijoiden reipas määrällinen kasvu tapahtui 2000-luvun taitteessa, jolloin ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä nousi 7 000:een. Tuon ajan ajattelussa ulkomaiset tutkinto-opiskelijat nähtiin yhtenä merkittävänä keinona edistää korkeakoulujen kansainvälistymistä, vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja tuottaa työmarkkinoille osaavaa työvoimaa väestön ikääntyessä.
Koulutus- ja työvoimapoliittiset tavoitteet houkutella kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen ovat edelleen keskeisiä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osalta. Kuluneiden vuosikymmenien aikana ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut jo 20 000:een ja edustaa määrällisesti varsin merkittävää opiskelijaryhmää suomalaisissa korkeakouluissa. Tutkimukset osoittavat, että tällä ryhmällä on myös kiinnostusta työllistyä Suomeen valmistumisensa jälkeen. Todellisuus ei kohtaa toiveita, sillä tällä hetkellä ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista vain vajaa puolet on työllistynyt Suomeen, kun valmistumisesta on kulunut vuosi. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksiin Suomessa vaikuttavat lukuisat tekijät. Joskus opiskelijan omat työllistymistä koskevat tavoitteet ovat epärealistiset, hänellä voi olla puutteelliset sosiaaliset verkostot ja riittämätön suomen kielen taito. Oleskelulupakäytänteet on koettu myös haasteellisiksi. Puutteelliset tiedot työpaikoista ja työllistymistä hankaloittavat oleskelulupakäytänteet asettavatkin ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työmarkkina-aseman epämääräiseksi suhteessa kotimaisiin opiskelijoihin.
On selvää, että työn kautta pääsee parhaiten sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Kun ulkomaalaisella tutkinto-opiskelijalla on jonkinlaiset näkymät työllistymisestä valmistumisensa jälkeen, on sillä nähty olevan merkittävä vaikutus integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja halukkuudessa jäädä Suomeen. Aiemmissa tutkimuksissa työllistymistä on tutkittu lähinnä yliopisto-opiskelijoiden näkökulmasta, vaikka ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita on verrattain tasaisesti molemmilla korkeakoulusektoreilla. Esimerkiksi vuonna 2018 yliopistoissa opiskeli 10 700 ja ammattikorkeakouluissa 9 500 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Ajantasaista lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen kerättyä tietoa ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista on molemmista korkeakoulusektoreista vain vähän tarjolla.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annettua lakia ja ulkomaalaislakia. Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti halutaan helpottaa ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheittensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi, ja valmistumisen jälkeen sitä pidennetään kahteen vuoteen.
Arvoisa puhemies! On jo kansantalouden kannalta järkevää, että ne panostukset, jotka koulutusresurssien muodossa kohdentuvat ulkomailta Suomeen tuleville opiskelijoille, eivät ole turhia. Vaikka on toki inhimillisesti tärkeää, että ulkomaalaiset opiskelijat valmistuttuaan palaavat kotimaahansa tai johonkin muuhun maahan rikastuttamaan sitä hankituilla tiedoilla ja taidoilla, olisi Suomen kannalta hyödyllisintä saada heidät jäämään tänne. Vuosikausien korkeatasoisten panostusten, joita esimerkiksi suomalaiset korkeakoulut tarjoavat, olisi Suomen kannalta kannattavinta jäädä tänne. Ulkomaalaisen korkeakoulutetun ei ole helppo juurtua Suomeen. Hidasteita on monenlaisia, joita nyt käsillä olevalla hallituksen lakiesityksellä pyritään poistamaan.
Arvoisa puhemies! Lakiesityksen sisältö tukee suomalaista talouselämää ja on suomalaisen tutkimus- ja yritysmaailman kannalta hyvä asia. Lakiesitystä on valmisteltu muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, ja myönteisiä lausuntoja on saatu laajasti. Suomella on pitkä historia siitä, että olemme hyötyneet koulutetuista ulkomaalaisista osaajista. Tämä lakiesitys vahvistaa osaltaan etenemistä tällä samalla linjalla.
23.11.2022