Pääministerin Orpon oikeistohallitus koki alkumetreillä kriisin, kun elinkeinoministerin lähimenneisyydestä löytyi natsivitseilyä ja kytköksiä äärioikeistoon. Ministerin ero ei päättänyt kohua, sillä pian alkoi paljastua samantapaista toimintaa myös muilta hallituksen ministereiltä. Pelko joutua luupin alle käynnistikin siivoustalkoot niillä, jotka epäilivät etteivät kaikki julkaisut kestä median ja opposition kriittistä tarkastelua.
Nyt sitten tiedämme, mitä tarkoittaa väestönvaihtoteoria, josta perussuomalaiset ministerit sanoutuivat kilvan irti. Se on 2010-luvulla kehkeytynyt äärioikeistolainen salaliittoteoria, jonka mukaan jonkinlainen globalistinen eliitti tai juutalaiset pyrkisivät maahanmuuton avulla korvaamaan valkoisen väestön ei-valkoisella.
Edellistä hallitusta syytettiin löperöstä maahanmuuttopolitiikasta. Maailmassa on 50 miljoonaa kotimaansa rajojen ulkopuolelle päätynyttä pakolaista tai turvapaikanhakijaa, eikä helpotusta ole näkyvissä. Vuosina 2001–2019 Suomeen otettujen pakolaisten määrä oli 750 henkilöä vuodessa. Vuonna 2020 määrä oli 850, vuonna 2021 1050, vuonna 2022 1500 ja vuonna 2023 1050. Näin paljon Suomi kantoi vastuuta globaalissa humanitäärisessä hädässä.
Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on valitettavan mustavalkoista. Sen toisessa ääripäässä ovat muukalaisvihaa huokuvat salaliittoteoreerikot ja toisessa ovea apposen auki kaikille pitävät. Kyllä asialliselle maahanmuuttokeskustelulle pitää löytää enemmän tilaa, ilman että leimautuu rasistiksi tai kukkahattutädiksi.
Maahanmuutto ei ole joko ongelmallista tai ongelmatonta. Liian usein myös ympätään työperäinen ja humanitäärinen maahanmuutto samaan koriin.
Tosiasia on, että jengirikollisuus ja siihen liittyvä katuväkivalta ovat voimakkaassa kasvussa kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Jengiytymisen varhaiset merkit on otettava vakavasti. Kehityksellä on yhteys ennen muuta kotouttamiseen, jossa on osin epäonnistuttu.
Tosiasia on myös, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, koska maamme ikäpyramidi on kääntynyt päälaelleen ja väki vanhenee vauhdilla. Pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee 13 000 uutta työntekijää vuosittain, koko elinkeinoelämän tarpeet ovat paljon enemmän ja terveydenhoito on aivan oma lukunsa. On selvää, ettei sellaista määrää työntekijöitä löydy Suomesta.
Maailmalta löytyy esimerkkejä, miten tehdään toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa. On myös löydettävä vaikuttavia keinoja, jotta perheitä perustettaisiin nykyistä enemmän. Niin kauan kuin keskustelu on ääripäiden välistä huutelua, se ei rakenna mitään hyvää.
Kalajaska 19.7.2023